Ilmeitä, eleitä, kuuntelua, reagointia ja kokeilua. Näiden ympärille rakentuu improvisaatioteatteri. Yksinkertaistetusti improvisaatiossa kohtaukset ja tarinat syntyvät ilman käsikirjoitusta. Se on monelle harrastajalle sekä irtiottoa arjesta että rentouttavaa hauskanpitoa. Toisaalta sen kautta voi myös saada lisää rohkeutta omaan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen.
Kortepohjan ylioppilaskylässä, Rentukan alakerrassa sijaitsevassa Lillukassa on kokoontunut syyskuusta lähtien Improkerho. Tämän uusimman kerhon taustalta löytyy Soihdun asukas Anniina Kivimäki.
”Kun tutkin impron harrastusmahdollisuuksia kaupungissa, löysin esiintyviä, tosi aktiivisesti harjoittelevia ryhmiä tai maksullisia lyhyempiä kursseja”, Anniina kertoo. ”Kaipasin itse helpommin lähestyttävää toimintaa ja niin mieleeni tuli Kortepohjan kerhot.”
Näin syntyi ajatus improvisaatiokerhosta, joka tarjoaa yhteistä tekemistä ja tutustumista impron maailmassa.
Hassua, yllättävää ja virtaavaa
Kun Anniina perusti kerhon, oli hänen ensisijainen toiveensa yhteinen toiminta. Viikoittain kerhossa onkin ollut kymmenkunta harrastajaa.
Improvisaatio on ilmaisutaidon harjoittelua ja yhdessä heittäytymistä. Käytännössä Improkerhon ilta koostuu monenlaisista harjoituksista.
”Osa harjoituksista liittyy näyttelemiseen, mutta enemmän kyse on yhteyden hakemisesta. Impro on muutamalla sanalla kuvattuna hassua, yllättävää ja virtaavaa.”
Kerhon ilta voi pitää sisällään tutustumisleikkejä, pantomiimia ja erilaisia harjoituksia.
”Esimerkiksi katsekontaktiharjoituksessa kävellään tilassa vapaasti ja tunnustellaan, miltä tuntuu, kun ottaa katsekontaktia toisiin ja toisaalta taas, mitä käy, jos välttelee sitä”, avaa Anniina yhden harjoituksen sisältöä.
Omaksi lempiharjoituksekseen hän nimeää Still-harjoituksen.
”Siinä kaksi ihmistä tekee kohtausta ja muut pysäyttävät sen, milloin haluavat, still-sanalla. Pysähdyksen aikana toinen kohtauksessa mukana olevista ihmisistä vaihtuu, minkä jälkeen tilanne jatkuu. Muutoksen takia kohtaus saattaa muuttua aivan erilaiseksi ja mennä eri suuntaan, mihin se alkujaan oli matkalla.”
Vähän kuin vahingossa
Kerhoon voi tulla tutustumaan ja improa kokeilemaan matalalla kynnyksellä eikä aikaisempaa kokemusta tarvitse. Anniina kuvailee kerhon olevan ensisijaisesti paikka, jossa ei ole vääriä vastauksia tai ideoita ja jossa saa harjoitella itsensä esille tuomista turvallisesti.
Hänen oma polkunsa ilmaisutaidon pariin on kulkenut osittain sattuman kautta.
”Yläkoulussa vähän kuin vahingossa otin valinnaisaineeksi ilmaisutaidon, jossa oli mukana improakin”, kertoo Anniina. ”Yritin itseasiassa saada vaihdettua valinnaista pois, koska ajattelin tuolloin, että enhän nyt minä halua mitään ilmaista, mutta sitten se olikin ihan tosi hauskaa.”
Hän toivoo Kortepohjassa kokoontuvan Improkerhon tarjoavan muille samanlaista rentoa yhdessäoloa ja hauskanpitoa kuin mitä impro hänelle itselleen antaa.
Kiinnostuitko?
Improkerho tapaa keskiviikkoisin Lillukassa klo 18.00!
Kirkkopuiston kulmalta Seminaarinmäelle levittyvä Yläkaupunki on Ilokivi Venue managerin sijaisena työskentelevän Eeva Halkosaaren lempipaikka Jyväskylässä. Eeva puhuu Yläkaupungin hengestä eli yhteisöllisyydestä, mikä on muodostunut samanhenkisten ihmisten hakeutuessa kompaktin kokoiselle alueelle.
Ensikosketuksen Yläkaupunkiin hän sai itse omana ensimmäisenä fuksipäivänään reilu 10 vuotta sitten tutorin viedessä heidät Kauppakatu 6:ssa sijaitsevaan baari Vakiopaineeseen. ”Vakkari on yksi tärkeistä paikoista itselleni tässä kaupungissa. Se on Yläkaupungin sydän.”
Alueelta löytyy monta muutakin kehumisen arvoista paikkaa ja tapahtumaa. ”Katriinan Kasvisravintola, teatteritila Vakiopaineen alakerrassa, kulttuuriravintola Ylä-Ruth, galleria Hoppa ja vintageliike The Blue train”, luettelee Eeva. ”Tapahtumista suosittelen keväistä Yläkaupungin yötä sekä Lounaispuiston tarjonnasta kesällä Jyväskylän Kesän Puistojuhlaa ja syksyllä Priden Puistojuhlaa.”
Eeva kuvailee Yläkaupunkia yliopistoyhteisön jatkeeksi, johon sekoittuu muukin kulttuuri, mikä tekee siitä hänelle mieluisan paikan. ”Se on meidän oma kaupunkitilamme.”
”Vakkari on yksi tärkeistä paikoista itselleni tässä kaupungissa.”
Eeva Halkosaari, Ilokivi Venuen Venue manager
Jyväskylän kaupunki myöntää vuosittain AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistäneelle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Vuoden 2024 tunnustuksen sai Soihtu, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn liiketoimintakokonaisuus.
Tunnustus luovutettiin vuosittaisessa Jyväskylän rakennusalan yhteistyöfoorumissa 12.11. Jyväskylän kaupungintalolla.
”Soihtu on panostanut opiskelijoiden asumisen ja asumisen palveluiden kehittämiseen, yhteisöllisyyteen, arkkitehtuuriin ja ympäristörakentamiseen Kortepohjan ylioppilaskylässä. Palkittava on pitkäjänteisesti kehittänyt aluetta kylämäisenä opiskelija-asumisen kohteena sekä edistänyt hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luomalla uudenlaisia palvelukonsepteja,” perustelee kaupunginarkkitehti Leila Strömberg tunnustuksen saajaa.
Perusteluissa huomioidaan myös se, että ylioppilaskylän tilojen uudistamisen jälkeen palvelut tukevat opiskelijoiden lisäksi koko Kortepohjan asujaimistoa. Soihtu on toteuttanut uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet sekä piha-alueet korkealaatuisesti ja alueen maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä kunnioittaen.
Soihtu on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) liiketoimintakokonaisuus. Soihtu hallinnoi ja kehittää JYYn kiinteistöomaisuutta, työskentelee vuokranantajana JYYn 2 300 asuntovuokralaiselle ja toimii rakennuttajana JYYn kiinteistöhankkeissa. Soihtu työllistää vakituisesti n. 25 henkilöä kiinteistönhoito-, asiakaspalvelu- ja hallintotehtävissä, sekä lähes saman verran tuntityöntekijöitä tapahtumaravintola Ilokivi Venuella. Soihtu tekee tiivistä yhteistyötä aluekehittämisessä Jyväskylän kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.
”JYY on ollut mukana rakentamassa ja luomassa Kortepohjaa sellaisena kuin Jyväskylä sen tuntee aivan kaupunginosan synnystä asti, ja Soihtu on sitoutunut vahvasti Kortepohjan alueen kehittämiseen. Hyvä vuoropuhelu kaupungin kanssa ja tämä tunnustus kannustavat meitä jatkamaan työtämme opiskelijoiden ja koko kaupunginosan sujuvamman arjen puolesta,” kiittää Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtinen.
”Soihtu on panostanut opiskelijoiden asumisen ja asumisen palveluiden kehittämiseen, yhteisöllisyyteen, arkkitehtuuriin ja ympäristörakentamiseen Kortepohjan ylioppilaskylässä. Palkittava on pitkäjänteisesti kehittänyt aluetta kylämäisenä opiskelija-asumisen kohteena sekä edistänyt hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luomalla uudenlaisia palvelukonsepteja”
Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg
Jyväskylän yliopiston viestinnän opiskelijoista koostuva tiimi on toteuttamassa Green Week -kampanjan yhdessä Sovatek -säätiön kanssa 18.-22.11.2024. Kampanjaan osallistumalla tuet Sovatek-säätiön kuntoutustyötä ja vertaistoimintaa.
Kampanja mahdollistaa ylimääräisten tavaroiden, kalusteiden ja vaatteiden lahjoittamisen hyvään tarkoitukseen kätevästi ja helposti. Sovatekin pakettiauto saapuu alla olevan aikataulun mukaisesti Soihdun asuinkohteisiin, jonne voit tuoda hyväkuntoisia lahjoitettavia tavaroita.
Tule tapaamaan Soihdun henkilökuntaa Asumisen POP UP -pisteelle. Järjestämme POP UP -pisteitä kuukausittain, pääsääntöisesti Rentukassa, välillä myös Soihtu Korttelikylässä!
Neuvomme asumiseen, vuokrasopimukseen ja vuokranmaksuun liittyvissä asioissa, ja saat meiltä tarvittaessa myös avaimen Pianohuoneeseen tai uMoven jäsenenä Rentukan kuntosalikortin.
Marraskuun POP UP -piste Soihtu Korttelikylässä (Olotilassa):
To 14.11. klo 12-15
Marraskuun POP UP -pisteetRentukassa:
To 21.11. klo 12-15 (huom! mukana myös vuokravalvonta, joten jos sinulla on vuokranmaksuun tai muihin laskuihin liittyviä kysymyksiä, poikkea Rentukassa)
Ma 25.11. klo 12-15
Tervetuloa matalalla kynnyksellä juttelemaan kanssamme POP UP -pisteelle!
Teksti: Anni Pajari | Kuvat: Tiitu Design
Theodore Veistos muutti uutena asukkaana Kortepohjan ylioppilaskylään viime keväänä. Kylällä kulkiessa vastaan tuli hylättyjä tavaroita, roskia ja huonekaluja talojen käytävillä ja muissa yleisissä tiloissa. Samoihin aikoihin Rentukan aukiolla järjestettiin kiertotalouteen ja kestävään elämäntapaan keskittyvä Kestävä Kylä-tapahtuma. Tapahtumassa oli muun muassa työpaja, jossa tarkoituksena oli yhdessä pohtia ratkaisuja ylioppilaskylän kierrätysongelmiin.
Soihtu kerää asukkailta kuukausittain palautetta erilaisista asumiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi siisteydestä ja yhteisten tilojen viihtyisyydestä. Vuodesta toiseen ilmaisjakeluja pursuavat postihuoneet ja käytäville jätetyt roskat ja huonekalut ärsyttävät. Ongelma on yhteinen, sillä vääriin paikkoihin jätetyt tavarat ja jätteet työllistävät myös Soihdun huolto- ja siivoushenkilökuntaa.
Kestävä Kylä-tapahtumaan paikalle sattunut Theodore mietti, että tavaraongelma olisi helposti ratkaistavissa järjestämällä rikkinäisille huonekaluille oma, selkeä paikkansa ja käyttökelpoisille, ehjille tavaroille omansa.
”En tuolloin tiennyt MNOP-talojen takana olevasta lavasta, eikä kokemukseni perusteella moni muukaan asukas.”
MNOP-talojen takaa tosiaan löytyy sekajätelava esimerkiksi rikkinäisille huonekaluille sekä erillinen SER-kontti sähkö- ja elektroniikkaromuille. Paikasta on hiljattain tehty käyttäjäystävällisempi rajaamalla konttien viereen alueet, joihin asukkaat saavat jättää SER-jätteet tai huonekalut, ja huoltohenkilökunta siirtää jätteet oikeisiin kontteihin. Kontit ovat suljettuja, jotta sekajätelavalle ei vahingossakaan eksy SER-jätettä.
Normaalisti rikkinäisten huonekalujen toimittaminen kaatopaikalle on maksullista, ja se käytännössä vaatii autoa, jota opiskelijoilla ei aina ole käytössään.
”Tämänkaltainen kierrätyslava ei ole pakollinen eikä tietääksemme edes kovin tavallinen käytäntö, mutta olemme sen kuitenkin halunneet asukkaille tarjota kierrätystä helpottamaan”, kertoo Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen.
Kierukan paluu
Idea kierrätyshuoneestakaan ei ole uusi, vaan sellainen on ylioppilaskylässä toiminut aiemmin useammassakin eri talossa, Kierukka-nimisenä yhteistilana.
“Viimeksi D-talon alakerrassa sijainneessa tilassa ei ollut säännöllistä valvontaa, ja siitä tuli pikkuhiljaa kaikenlaisten rikkinäisten tavaroiden ja muiden jätteiden kaatopaikka. Lopulta palotarkastaja puuttui asiaan, ja Kierukka piti tyhjentää”, Kimmo Moilanen muistelee.
Toive tilasta, jossa asukkaat voisivat keskenään kierrättää ehjiä ja käyttökelpoisia tavaroita, nousi kuitenkin säännöllisesti esille asukkaiden toiveissa. Jotta samoja virheitä ei toistettaisi, tila päätettiin avata vasta kun olisi löytynyt vapaaehtoinen kyläläinen, joka katsoo tilan perään ja tarkistaa sen kunnon säännöllisesti.
Theodore otti homman vastuulleen, ja loi samalla Telegram-ryhmän, jossa kaikki asukkaat voivat ilmoittaa tarpeettomista tavaroistaan tai etsiä tarvitsemiaan asioita kierrätettynä. Lisäksi huoneen tyhjennyskäytännöistä sovittiin huoltoyhtiön kanssa, jotta tavaraa ei pääse kertymään liikaa. Asukastoimikunta laati tilaan säännöt, joissa määriteltiin, mitä tilaan saa tuoda ja mitä ei.
”Tarkoitus on jatkossa myös nostaa esiin tilaan tuotuja tavaroita Telegram-ryhmässä, jotta asukkaat näkevät millaista tavaraa on ja innostuisivat hyödyntämään tilaa”, Theodore kertoo.
Opiskelija-asuminen on yleensä luonteeltaan verrattain lyhytaikaista. Siksi on kätevää, jos kaikkea ei tarvitse hankkia uutena, ja jos tavaroista pääsee kätevästi eroon, kun on aika muuttaa valmistumisen jälkeen. Theodore uskoo, että erityisesti ehjät huonekalut ja astiat tulevat tekemään kauppansa asukkaiden keskuudessa.
Kylässä on myös pitkä historia koskien yhteisiä lainatavaroita. Kaikkea ei ole pakko omistaa itse, vaan harvemmin tarvitut tavarat, kuten työkalut tai tekstiilipesuri, voivat olla asukkaiden yhteisiä. Syyskuussa Kortepohjaan saatiinkin Jyväskylän ensimmäinen lainatavara-automaatti, josta kuka tahansa voi kätevästi Lainappi-sovelluksella lainata yhteisiä tavaroita.
Theodore Veistos kertoo huomanneensa, että asukkailla on erilaisia tapoja ja käsityksiä kierrätystä koskien. Osa asukkaista on kotoisin muualta kuin Suomesta, jolloin käytännöt voivat olla hyvin erilaiset, osa taas muuttaa ensi kertaa omilleen lapsuudenkodistaan ja vasta muodostaa omaa arkeaan.
”Toisaalta kokonaan uudessa asuinympäristössä voisi olla helppokin omaksua uusia tapoja. Kun kierrätyksestä kerran tekee tavan, se tulee hyvin pian selkärangasta”, hän pohtii.
Asukkaiden apua tarvitaan
Soihdulla kierrättäminen pyritään tekemään asukkaille mahdollisimman helpoksi sekä käytännössä että viestinnän tasolla. Kierrätysohjeet ja jätepisteiden sijainnit löytyvät nettisivuilta. Myös avainkuoressa uusille asukkaille jaetaan paperinen kierrätysohje. Ne löytyvät myös vakiovarusteena kaikista kalustetuista asunnoista, joita pääsääntöisesti asuttavat vaihto-opiskelijat. Kansainvälisille opiskelijoille ja heidän tutoreilleen järjestetään jokaisen lukukauden alussa infotilaisuus, jossa Soihdun edustaja kertoo asumisesta Kylässä ja myös kierrätyksestä. Näiden lisäksi tehdään välillä kierrätyskampanjoita somessa ja infonäytöillä, kuten viime keväänä.
Kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen lisäksi kierrätyksellä on myös iso taloudellinen merkitys. Vuonna 2023 ylioppilaskylän jätehuolto maksoi 147 000 euroa. Tämä tekee asukkaita kohden jaettuna noin 73,5 euroa. Karkeasti voisi siis ajatella, että ylioppilaskylän asukas maksaa noin kuusi euroa kuussa jätehuollossaan vuokrassa. Jätekulujen minimoiminen on siten myös yksi tapa hillitä vuokrien nousua.
Yleinen kustannusten nousu on tosiasia, mutta asukkaat voivat myös vaikuttaa jätekustannuksiin kahdella yksinkertaisella tavalla. Ensimmäinen on luonnollisesti huolellinen kierrättäminen; hyvin lajiteltu jäte on aina edullisempaa. Esimerkiksi paperin käsittelystä ei peritä lainkaan käsittelymaksua.
”Jos joukossa on kuitenkin vaikkapa pahvia tai biojätettä, koko kuorma joudutaan käsittelemään sekajätteenä, jolloin siitä pitää maksaa sekajätemaksu”, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.
Tällöin tietenkin myös mahdollinen muiden asukkaiden tekemä huolellinen lajittelu menee hukkaan. Pahimmillaan väärin lajitellut jätteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita jäteautojen kuljettajille tai jatkokäsittelijöille. Antti Anhavan mukaan vuosittain sattuu tilanteita, joissa vaarallista jätettä on päätynyt sekajätteeseen ja jäteautossa syttyy tulipalo.
”Yleisesti ottaen lasi ja metalli ovat selkeimpiä lajiteltavia, eniten haasteita tuntuu olevan muovin ja biojätteiden kierrättämisen kanssa”, hän kertoo.
Kalliiksi tulee myös se, että jätteitä jätetään jätepisteiden ulkopuolelle. Soihdun asuinkohteissa jätehuolto on hoidettu keskitetyillä jätteenkeräyspisteillä, joissa suurin osa jäteastioista on upotettuja syväkeräysastioita. Jätepisteet tyhjennetään viikoittain, jotkut useammankin kerran viikossa. Pisteiden täyttymistä seurataan säännöllisesti, ja tyhjennyssykliä muutetaan tarvittaessa.
Usein kuitenkin on sellainen tilanne, että esimerkiksi yksi sekajäteastia on täynnä, ja roskia alkaa kertyä sen viereen, mutta hieman taaempana sijaitsevissa on vielä tilaa. Jos jäteauton kuljettaja joutuu käsin siirtämään väärään paikkaan jätettyjä jätteitä, myös tästä seuraa ylimääräinen lasku. Roska-astioiden täyttäminen tasaisesti onkin toinen helppo tapa, jolla asukkaat voivat tehdä osuutensa mahdollisimman maltillisten jätekustannusten eteen.
Soihdun kierrätyspisteet saavat Mustankorkean Antilta kehuja.
”Syväkeräyssäiliöt ovat järkevin ratkaisu asuinkohteelle, jossa on paljon asukkaita. Opasteet ovat selkeät ja kaksikieliset sekä jätepisteet ovat muutenkin siistin ja kivan näköisiä.”
Keskisuomalaiset kierrätyksen edelläkävijöinä
Isossa kuvassa kierrättämisen tavoitteena on, että materiaalit saadaan jatkojalostukseen ja sitä kautta hyötykäyttöön. Jyväskylän sekajätteet toimitetaan Tampereelle, jossa jäte poltetaan ja siitä saadaan sähköä ja lämpöä. Muut jakeet toimitetaan eri puolille Keski-Suomea, josta ne jatkavat matkaansa jatkojalostukseen. Esimerkiksi biojätteet jäävät Keski-Suomeen, jossa niistä valmistetaan Mustankorkealla polttoainetta, kiinteä osa kompostoidaan ja siitä saadaan multaa.
Lajittelutottumukset voivat osittain selittyä alueellisilla eroilla. Biojätteiden lajittelu tuli Jyväskylässä pakolliseksi jo 1990-luvun lopulla. Uudistunut jätelaki velvoittaa, että jokaisella asuinkiinteistöllä on pitänyt olla 1.7.2024 mennessä biojätteen keräystä varten tyhjennettävä biojäteastia, kompostori tai kimppakeräys naapureiden kanssa. Helsinki liittyi mukaan viimeisenä, jolloin biojätteen lajittelu on tullut siellä pakolliseksi vasta tänä vuonna.
”Jos ylioppilaskylässä asuu melkein 2000 ihmistä, se on saman verran kuin pienessä kunnassa. Asukkaiden kierrätystottumuksilla on siis oikeasti merkitystä”, Antti Anhava pohtii.
Iso osa Soihdun asunnoista on yksiöitä, joten pienessä keittiössä monen eri materiaalin lajittelu voi vaatia mielikuvitusta. Muovinkeräys alkoi vuonna 2021, ja moni muovia kierrättänyt on sen myötä huomannut sekajätteen määrän radikaalin vähenemisen.
Antti Anhava vinkkaa, että materiaalin kierrätystä voi miettiä jo kauppareissun aikana ostoksia tehdessään.
”Esimerkiksi kartonkinen tomaattimurskapurkki on huomattavasti helpompi hävittää kuin metallinen. Saman tuotteen kohdalla on siis toisinaan mahdollista valita pienempään tilaan menevä materiaali kierrätystä ajatellen.”
”Jos ylioppilaskylässä asuu melkein 2000 ihmistä, se on saman verran kuin pienessä kunnassa. Asukkaiden kierrätystottumuksilla on siis oikeasti merkitystä.”
Antti Anhava, Mustankorkean logistiikkapäällikkö
Vuosittain järjestettävässä asukkaiden kokouksessa muodostetaan asukastoimikunta seuraavalle vuodelle ja käydään läpi kohteen ajankohtaisia asioita. Kaikki asukkaat ovat tervetulleita oman asuinkohteensa asukkaiden kokoukseen – muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan.
Soihtu Vehkakuja
Torstai 7.11. klo 17.00, Soihdun palvelupiste (Vehkakuja 2 B)
JYY (Soihtu) ja valokuituyhtiö Lounea ovat sopineet verkkoyhteyden rakentamisesta Soihdun asuinkohteisiin. Uudistus vuodenvaihteessa 2024-2025 ei aiheuta asukkaille lisäkustannuksia ja Internet-yhteyden nopeus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Muutoksesta johtuen Kortepohjan ylioppilaskylän, Soihtu Korttelikylän ja Soihtu Vehkakujan vuokrasopimusehtoja päivitetään.
Vuokrasopimusehtojen päivittäminen ei vaikuta nykyisten asukkaiden asumiseen: asuminen ja vuokrasuhde jatkuvat Soihdulla keskeytyksettä. Uudet ehdot ovat nähtävillä Asukassivulla. Lisäksi ehdot toimitetaan asukkaille sähköpostitse lokakuun aikana. Uudet vuokrasopimusehdot ovat voimassa 1.12.2024 alkaen.
Muutoksen yhteydessä aiemmin Soihdun vuokrasopimuksen yhteydessä olleet opiskelijaverkon käyttöehdot poistuvat. Nykyiset verkkopalvelut säilyvät asukkaiden saatavilla, kunnes uusi palvelu otetaan käyttöön.
Tule tapaamaan Soihdun henkilökuntaa Asumisen POP UP -pisteelle Rentukassa. Järjestämme POP UP -pisteitä kuukausittain, pääsääntöisesti Rentukassa, välillä myös Soihtu Korttelikylässä!
Neuvomme asumiseen, vuokrasopimukseen ja vuokranmaksuun liittyvissä asioissa, ja saat meiltä tarvittaessa myös avaimen Pianohuoneeseen tai uMoven jäsenenä Rentukan kuntosalikortin. Lokakuun POP UP -pisteet Rentukassa:
Ma 14.10. klo 12–15
To 24.10. klo 12–15
Tervetuloa matalalla kynnyksellä juttelemaan kanssamme POP UP -pisteelle!
JYY (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta) ja suomalainen valokuituyhtiö Lounea ovat sopineet tietoverkkoyhteyden rakentamisesta Kortepohjan ylioppilaskylän, Soihtu Korttelikylän ja Soihtu Vehkakujan asukkaille.
Uudistus ei aiheuta asukkaille lisäkustannuksia. Internet-yhteyden nopeus pysyy vähintään nykyisellä tasolla.
Uusi nettiyhteys sisältää myös kaapeli-TV-palvelun. Internet-yhteyden kustannukset sisältyvät jatkossakin huoneiston vuokraan. Jos haluat, voit tilata omakustanteisesti lisänopeuksia ja muita Lounean lisäpalveluita, kun olet ottanut Lounean palvelun käyttöösi.
Asennustöistä viestitään erikseen
Soihtu Korttelikylässä ja Soihtu Vehkakujalla valokuituverkon rakentaminen vaatii kaivutöitä, joista viestimme asukkaille erikseen. Kortepohjan ylioppilaskylän yhteyksien muodostamisessa hyödynnetään olemassaolevia rakenteita, eikä kaivua siksi tarvita.
Joissakin asunnoissa täytyy käydä tekemässä asennustöitä, että uusi nettiyhteys saadaan käyttöön. Asennustyöt alkavat arviolta joulukuun 2024 aikana ja niistä tiedotetaan asukkaita etukäteen.
Saat lisätietoja myöhemmin
Nykyiset verkkopalvelut säilyvät asukkaiden saatavilla, kunnes uusi palvelu otetaan käyttöön. Päivitämme myös vuokrasopimuksen Internet-yhteyttä koskevaa kirjausta vastaamaan uutta palvelua – saat tästä lisätietoja myöhemmin.
Soihtu tiedottaa myöhemmin lisää huoneistokohtaisista aikatauluista, ja Lounea saataville tulevista lisäpalveluista.
Lounea on suomalainen valokuituoperaattori, joka rakentaa mutkatonta digitaalista arkea yli 130 vuoden kokemuksella. Lounea on yksi maamme suurimmista valtakunnallisesti valokuituyhteyksiä kuluttajille ja yrityksille tarjoavista teleoperaattoreista sekä merkittävä ICT- ja tulostusratkaisuiden asiantuntija.
Lounean rakentamat valokuituverkot mahdollistavat Soihdun asukkaille huippunopeat ja erittäin toimintavarmat yhteydet, joiden kapasiteetti skaalautuu ongelmitta vuosikymmeniksi eteenpäin.
Oletko asiakaspalveluhenkinen ja ymmärrät asiakaskokemuksen tärkeyden? Sujuuko asiakaspalvelu sinulta luontevasti, myös tiukoissa tilanteissa? Haluatko osaksi reipasta ja ammattitaitoista Soihtu Asumisen tiimiä? Tule Soihdulle töihin!
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Soihtu Asumisen tiimiin palveluneuvojaa määräaikaiseen työsuhteeseen (11/2024-09/2025). Odotamme hakijalta reipasta ja luontevaa otetta asiakaspalveluun sekä hyviä tiimityöskentely- ja organisointitaitoja. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi mm. asuntohakemusten käsittely, vuokrasopimus- ja avainhallinta, asukasviestintä ja toimiston yleiset työtehtävät.
Etsimme innostavaa, kielitaitoista ja oma-aloitteista asiakaspalvelijaa. Arvostamme positiivista ja palveluhenkistä asennetta, hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä innostusta sisällöntuotantoon. Asuinhuoneiston vuokraustoiminnan tuntemus katsotaan eduksi. Työ on välillä hektistä, joten omaathan taidot toimia myös tiukoissa aikatauluissa, muuttuvien tilanteiden keskellä.
Soihtu on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn omistama liiketoimintakokonaisuus. Soihtu Asuminen vastaa JYYn vuokra-asumisesta kolmessa kohteessa Jyväskylässä. Soihdun asuinkohteet sijaitsevat Kortepohjassa, Mäki-Matissa ja Savelassa, jossa myös toimipisteemme sijaitsee. Asuntoja vuokrataan ensisijaisesti opiskelijoille.
Edellytämme hakijalta:
Kokemusta ja luontevaa otetta asiakaspalvelutyöstä
Oma-aloitteisuutta ja organisointitaitoja
Erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa
Sujuvaa englannin kielen taitoa, jotta selviydyt asiakaspalvelutilanteista myös englanniksi
Hyviä viestintätaitoja
ICT-taitojen ajantasaisuutta ja kykyä hallita monen ohjelman käyttö sujuvasti samanaikaisesti
Eduksi katsomme:
Kiinnostuksen sisällön tuottamiseen sosiaalisen median kanavissa
Kokemuksen asuntojen vuokrauksen parissa toimimisesta
Soihtu huolehtii työntekijöistään hyvillä työterveyshuollon palveluilla. Tarjoamme ammattitaitoisen työyhteisön tuen, kannustavan työympäristön, joustavat työajat ja mahdollisuuden kehittymiseen. Tehtävän palkkaus määräytyy ylioppilaskuntien työehtosopimuksen mukaan, palkkaluokka II (lisäksi mahdolliset koulutus- ja kokemuslisät).
Työn aloituksesta voidaan sopia tarvittaessa, mutta toivoisimme sinun pystyvän aloittamaan marraskuun 2024 aikana. Työtehtävät jatkuvat vuoden 2025 elo-syyskuun vaihteeseen saakka sopimuksen mukaan.
This position requires fluency in Finnish, therefore the application notice is posted only in Finnish.
Energian ja veden säästeliäs käyttö on tärkeää vuoden ympäri, mutta lokakuussa vietetään myös valtakunnallista Energiansäästöviikkoa, jonka tavoitteena on muistuttaa pientenkin arkisten energiatekojen tärkeydestä. Myös Soihtu on jälleen ilmoittautunut mukaan Energiansäästöviikolle ja sitoutunut sen myötä paitsi vähentämään sähkönkäyttöä omassa toiminnassaan ja tekemään energiatehokkuutta parantavia remontteja, myös kannustamaan asukkaitamme energiansäästöön.
Energiansäästöä peruskorjauksilla ja aurinkovoimalla
Vuosina 2017-2022 Kortepohjan ylioppilaskylässä toteutettiin merkittävä rakennushanke. Tornitalot A-E peruskorjattiin yksi kerrallaan vastaamaan nykyaikaisen asuinrakentamisen vaatimuksia. Asuintalojen energiankulutus pieneni merkittävästi, ja hanke sai myös Vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta.
Kortepohjan ylioppilaskylän A-E talojen kaukolämmön kulutusta verrattaessa ennen ja jälkeen peruskorjausten (2017-2022) tulokset ovat olleet varsin merkittäviä. Vuonna 2023 ylioppilaskylän A-E talot käyttivät 51,5 % vähemmän kaukolämpöä kuin vertailuvuonna 2016. Tämä tarkoittaa 1643 MWh energiansäästöä, mikä vastaa 245 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä.
Soihtu Vehkakujalla vuonna 2022 asennettu uusi poistoilmalämpöpumpputekniikka (PILP) puolestaan laski kaukolämmön kulutusta peräti 52,6 %. Säästöä kertyi 365 MWh, mikä tarkoittaa 58 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä.
Soihdun eri kiinteistöissä on tällä hetkellä asennettuna 490 aurinkopaneelia, joiden teho on yhteensä 200 kWp. Vuonna 2023 nämä paneelit tuottivat noin 100 MWh energiaa, mikä vähensi ostoenergian tarvetta saman verran. Tämä vastaa noin 7 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä. Vertailun vuoksi: 100 MWh:lla lämmittäisi vähintään 5 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuoden ajan.
Vuonna 2025 valmistuva Kortepohjan ylioppilaskylän U-talo tulee hyödyntämään aurinkoenergian lisäksi myös maalämpöä. Kyseinen talo tulee olemaan myös toinen A-energialuokan talo Soihdun kiinteistöistä, Soihtu Korttelikylän lisäksi.
Näin voit kerrostalon asukkaana vaikuttaa energiankulutukseen:
🔌 Sammuta asuinhuoneiston valot ja muut virtalaitteet silloin, kun et tarvitse niitä. 🔌 Älä aseta kalusteita tai kylmälaitteita lämpöpattereiden eteen, jotta lämmin ilma pääsee virtaamaan asuntoon. 🔌 Varmista, että ilma pääsee kulkemaan asunnon kylmälaitteiden päällä ja ympärillä. 🔌 Kun lataat sähkölaitteiden akkuja, irrota laturi seinästä käytön jälkeen, kun lataus on suoritettu. 🔌 Älä käytä asunnossa lisälämmittimiä – ne vievät paljon energiaa ja ovat paloturvallisuusriski. 🔌 Energiatehokkailla kodinkoneilla säästät energian lisäksi myös vettä.
