Turvallisuus tehdään yhdessä 

Ajankohtaista, Asuminen, Kylä-lehti / 31.10.2022

Teksti: Mari Lähteenmäki | Kuva: Tiina Salminen

Asumisen turvallisuus muodostuu monista asioista. Tässä artikkelissa vilkaistaan turvallisuuden eri osa-alueisiin Soihdun asuinkohteissa, tarkastellaan Soihdun toimia asumisturvallisuuden eteen, ja tuodaan esiin asukkaiden oman toiminnan vaikutus turvalliseen arkipäivään.  

Sääntelyllä turvallisia asuinrakennuksia

Soihtu on asuinkohteidensa vuokranantaja ja rakennuttaja. Niinpä asumisen turvallisuustyö alkaa jo rakennussääntelyn noudattamisesta.  Osaa turvallisuuden tekijöistä ei tule arjessa edes ajatelleeksi, sillä sama lainsäädäntö koskee kaikkia. Näitä ovat esimerkiksi kulkureittien leveydet ja valaistus, kerrostalojen poistumisreittien määrä ja turvallisten rakennusmateriaalien valinta.  

Kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen vastaa Soihdun rakennusprojekteista. ”Me Soihdulla tarjoamme raamit turvalliseen asumiseen. Asukkaiden omasta toiminnasta sitten riippuu, kuinka turvalliseksi arki asuinkohteissa muodostuu.” Esimerkkinä Kimmo mainitsee poistumistiet ja kulkureitit. ”Palotilanteita sattuu onneksi harvoin. Jos silloin käytävään olisi jätetty ylimääräistä hylkytavaraa, joka tukkisi kulkureitin tai lisäisi savunmuodostusta, aiheutuisi todellinen vaaratilanne asukkaille ja palopelastajille.” 

Ulkoalueidenkaan kulkureiteille, kuten rakennuksen sisäänkäynnin edustalle ja pelastusteille, ei pidä jättää mitään, esimerkiksi autoa. Näin palopelastajat tai ambulanssin ensihoitajat pääsevät esteettä kohteeseen, kun avuntarve on kiireellisin.  

Vakuuttaminen on riskienhallintaa

Yksi tapa hallita riskejä kollektiivisesti on vakuutuksen ottaminen. Soihtu on vakuuttanut oman toimintansa, esimerkiksi työntekijänsä ja kiinteistönsä. Vuokranantajan vakuutus ei kuitenkaan korvaa asukkaiden omaisuudelle tapahtuvia vahinkoja. Sen vuoksi vuokralaisen on syytä aina ottaa oma kotivakuutus.  

”Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat hyviä pakettiratkaisuja nuorille ja esimerkiksi opiskelija-alennuksia”, vinkkaa Kimmo Moilanen. 

JYYn jäsenilleen Soihdun kohteissa tarjoamasta kotivakuutuksesta luovutaan joulukuun 2022 loppuun mennessä, ja Soihtu onkin suositellut kaikille asukkaille oman kotivakuutuksen ottamista.  

Asukas saa apua paikalle   

Soihdun asuinkohteissa, kuten kaikkialla Suomessa, tulee noudattaa yleistä järjestyslakia. Asukas voi ilmoittaa häiriöstä esimerkiksi asuintalossa tai piha-alueella Soihtu Kiinteistöhuollon päivystysnumeroon (p. 010 524 8315). Vartija voi kutsua harkintansa mukaan myös poliisit paikalle.

Vakavissa ja pelottavissa tilanteissa, esimerkiksi väkivallan tai sen uhan yhteydessä, asukkaan kannattaa soittaa suoraan hätänumeroon 112. Näin turvallisuus saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti.  

Kimmo Moilanen toivoo, että poliisit kutsuttuaan asukas ottaisi yhteyttä vielä Soihtu Kiinteistöhuollon päivystysnumeroon tai Soihtu Asumisen asiakaspalveluun. 

”Monet eivät tiedä, että poliisin käynnistä ei tule automaattisesti tietoa vuokranantajalle. Soihtu saa tiedon virkavallan käynnistä vain, jos asukas tai vartiointiliike ilmoittaa siitä meille.”  

Väestönsuojat käyttöön viranomaisen ohjeesta

Suurin osa Suomen väestönsuojista on kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Näitä rakennetaan normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri. Väestönsuoja ei aina ole omassa talossa, sillä useampaa taloa varten voi olla yhteissuojia.  

”Jos kiinteistössä on väestönsuoja, sen huolto ja tarvittaessa käyttöön ottaminen ovat kiinteistön omistajan vastuulla”, kertoo Soihdun tekninen asiantuntija Jari Pihlajasaari.  
Pelastuslaissa säädetään, että väestönsuoja tulee saada käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen antamasta määräyksestä. Monessa taloyhtiössä on vuoden 2022 aikana haluttu varmistua siitä, että oman kiinteistön väestönsuoja on kunnossa. Soihdullakin väestönsuojien tarkistukset ja vuosihuollot ovat käynnissä. Jari Pihlajasaari valvoo yhteistyökumppanien tekemiä tarkastuksia. 

”Soihdulla moni suojista on modernisoitu peruskorjausten yhteydessä. Vuosihuolloissa tarkistetaan suojalaitteiden toiminta ja täydennetään vanhentuvat suojatarvikkeet, kuten joditabletit ja kaasunaamarit.” 

Soihdun asuinkohteissa väestönsuojia on vähintään yksi, Kortepohjan Ylioppilaskylässä useampia. Esimerkiksi F-talon asukkaille osoitettu suoja sijaitsee G-huoltorakennuksessa Kartanonkujan varressa. 

”G-talossa sijaitsevaan suojaan tehtiin myös lakisääteinen tiiveyskoe ja asennettiin uusi GSM-sisäpeittoantenni.”  

Turvallista verkonkäyttöä

Kortepohjan ylioppilaskylä oli aikanaan yksi ensimmäisistä suurista opiskelija-asumisen kohteista, joissa vuokranantaja rakensi järeän, operaattoritasoisen tietoverkon ulottaakseen Suomen korkeakoulujen yhteisen tietoverkon (Funet) jokaiseen asuntoon. Verkon rakennetta suunniteltiin aktiivisten asukkaitten kanssa.  

Verkon ylläpidossa ja kehityksessä Soihtu on työskennellyt yhdessä Jyväskylän yliopiston digipalveluiden kanssa. Nyt asukkaan yhteysnopeus on saatu nostettua yhteen megabittiin sekunnissa. Useimmissa asunnoissa asukkaalla on mahdollisuus halutessaan hankkia omalla kustannuksellaan tietoliikenneyhteys myös teleoperaattoreilta. 

Funet-yhteyden mahdollistavan verkon käyttöönoton alusta asti on ollut käytäntönä, että asukas voi liittää verkkoon yhden laitteen – joko tietokoneensa tai oman ethernet-reitittimensä. Asukkaalle rekisteröidään myös julkinen IP-osoite.  

Nämä valinnat antavat asukkaan yhteydelle omat erityispiirteensä. Tavallinen käytäntö operaattoreilla on sisällyttää asiakkaan maksamiin kustannuksiin operaattorin oman, usein valmiiksi konfiguroidun ja etähallitun laitteen hinta. Operaattoriliittymissä julkinen IP-osoite on erillinen lisäpalvelu, jos lainkaan tarjolla.  

”Asukkaan kannattaa muistaa, että verkkoon kytketty laite on suoraan yhteydessä Internetiin ja kertoo Internetin muille tietokoneille esimerkiksi julkisen nimensä”, Soihdun asukkaiden verkkotukipyyntöihin vastaava tiimi muistuttaa.   

”Kaikkien laitteiden, myös verkkoon kytketyn reitittimen, tietoturvapäivitykset tulee pitää ajan tasalla. Myös JYU valvoo Soihdun laajakaistaverkkoon päin saapuvaa liikennettä, ja suodattaa pois haitalliseksi tunnetut tietoliikennemuodot.”  

Halutessaan Soihdun asukas voi omaa yhteyttä rekisteröitäessään antaa omalle laitteelleen nimen. Tämä on täysin valinnaista, ja oletuksena rekisteröitävä laite saakin nimekseen satunnaisen merkkijonon. Jos asukas valitsee nimen, joka yksilöi Internetin käyttäjän, se tieto on esimerkiksi kaikkien vierailtujen nettisivujen ylläpitäjien selvitettävissä.  

Oman laitteensa julkisena näkyvän nimen voi tarkistaa esimerkiksi asukasverkon tiedonsiirtomäärälaskurin verkkosivulta http://netinfo.jyu.fi/resnet/resnet-netquota.cgi . Jos asukas haluaa korjata laitteensa nimen, voi vaihtopyynnön lähettää helposti rekisteröintilomakkeella osoitteessa www.kortex.jyu.fi selitteellä ”Haluan vaihtaa laitteen nimen”, niin asia korjaantuu.  

Omaa tietoturvaansa voi parantaa käyttämällä Soihdun laajakaistayhteyttä ethernet-reitittimen kautta. Tyypillisin asukkaan kokoonpano sisältääkin kaapelilla seinään kiinnitetyn ethernet-reitittimen, joka osaa jakaa verkon myös langattomasti ympärillä oleville laitteille. Näin asukas saa verkon käyttöönsä yhtä aikaa useammalle laitteelle, eikä Internetistä voi ottaa suoraan yhteyttä asukkaan omalle päätelaitteelle.

Asukkaan tulee toki varmistaa, että seinään kytketty ethernet-reititin toimii todella reitittimenä. Vaikka laitteesta löytyy paikka kaapelille, se ei silti välttämättä ole ethernet-reititin.  Soihdun verkkotuen tiimi neuvoo verkon käyttöönotossa ja selvittää asukkaitten ongelmia verkon käytössä. Tätä varten on Soihdun nettisivuilla tukipyyntölomake osoitteessa https://soihtu.fi/askit.