Näkökulma asumiseen: Asukastoiminta muutoksessa

Teksti/story: Mari Lähteenmäki | Artikkelikuva: Mari Mansikkamäki

Kun Kortepohjan ylioppilaskylää rakennettiin, asukastoiminta-aate lähti 1960-luvun perusolettamasta: jokainen haluaa osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. JYYn hallitus vahvisti elokuussa 1968 asukkaita laajasti osallistavan päätöksentekomallin, jossa joka talon jokaisesta kerroksesta valittiin yksi opiskelija, kerrosvanhin, jäseneksi vuosittain vaihtuvaan asukasneuvostoon.

Kylä kasvoi nopeasti ja vuonna 1974 asukasneuvostoon kuului 60 jäsentä. Neuvosto kokoontui syys- ja kevätlukukausien aikana noin kerran kuussa ja vaihtui joka vuosi. Asukkaat muuttivat usein sekä ylioppilaskylän sisällä että pois Kylästä, ja koska asuintalo määräsi paikan asukasneuvostossa, myös neuvoston kokoonpano vaihteli usein. Suuri edustajamäärä ja vaihtuvuus tekivät kokoustamisesta usein mahdotonta.

Asukasdemokratian ihanne kaikkien osallistumisesta murentui.

Kylävaalien aika Kortepohjassa

Jotta päätöksenteko asukasneuvostossa olisi todella mahdollista, päätettiin alkaa valita asukasneuvosto vaaleilla. Asukkaiden tehtäviinsä äänestämien edustajien toivottiin sitoutuvan toimintaan aikaisempaa paremmin ja tuovan jatkuvuutta ja ketteryyttä asukashallinnon toteutumiseen.

Vuodesta 1974 alkaen pidettiin vuosittain kylävaalit, joissa valittu Asukasneuvosto oli vuosikymmeniä Ylioppilaskylän itsehallinnon korkein toimeenpaneva elin. Ylin valta säilyi JYYn edustajistolla, joka hyväksyi budjetin ja tilinpäätöksen. 20-jäseninen Asukasneuvosto valvoi Kylän huoltoa ja kunnossapitoa ja antoi lausuntoja asukkaista koskeviin asioihin.

Kylävaalit politisoivat ennen melko riippumattomana säilyneen asukashallinnon. Kiinnostus kyläpolitiikkaan väheni vuosien saatossa, vuonna 2010 vaalien äänestysprosentti oli enää 16,1.

Vapaa-aikatoiminta politiikan vastapainona

Pelkkä hallinnollinen työ ei riittänyt tekemään asukastoiminnasta kaikkia kiinnostavaa. JYYn sosiaalivaliokunta ja YTHS aloittivat 1972 työn, jonka tarkoitus oli ”vähentää opiskelijoiden sosiaalisia ongelmia, eli kontaktien puutetta ja vieraantumista”. Vapaa-aikatoimikunta tarjosi riehakkaan vastapainon opiskelulle. Koko historiansa aikana se ei politisoitunut, toisin kuin JYYn valiokunnat.

Kortepohjan järjestetyn vapaa-aikatoiminnan epäpoliittisen luonteen muistaa myös Heli Hämäläinen, joka toimi Kortepohjan asukastoiminnassa eri rooleissa asuessaan Ylioppilaskylässä 2007–2015. Tapahtumanjärjestäminen ja yhteisöllisyyden eri muodot innostivat Hämäläistä asukastoimintaan jo fuksina. Innostus kantoi Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan puheenjohtajaksi ja asukasneuvoston jäseneksi.

Kysyttäessä, mikä Heli Hämäläisen sai työskentelemään asukasyhteisössä useita vuosia, vastaus on selvä. ”Ei niinkään kuuluminen asukasneuvostoon, joka oli pitkälti ylioppilaskuntapolitikoinnin jatke. Kyllä se oli vapaa-aikatoiminnan järjestäminen, jolle oli paljon resursseja, ja mikä tahansa hullu idea oli mahdollista toteuttaa.”

Heli Hämäläisen asumisaikana ja hänen myötävaikuttamanaan Kortepohjan asukastoiminta oli vilkasta. Raskas kerrosvanhin-malli oli purettu 1980-1990-lukujen taitteessa. JYYn säännöissä oli määritelty ”Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta, jonka jäseniä ovat automaattisesti kaikki Kylän 16 vuotta täyttäneet asukkaat”. KVATina tunnettu toimikunta oli omaksunut mahdollistajan roolin ja toimi hyvillä resursseilla: käytössä oli rahaa ja palkattu työntekijä, kyläsihteeri.

Heli Hämäläisen kuvailemaan asukastoimintaan pääsi mukaan helposti. ”Kokoukset olivat avoimia kaikille ylioppilaskylän asukkaille. Juuri KVATissa tutustuin sellaisiin ihmisiin, joita en olisi tavannut mitenkään muuten.” Monet tapahtumat houkuttelivat mukaan väkeä Kylän ulkopuolelta: Rentukka Rock ja Rentukka Folk, Runon ja viinin ilta ja Kortepolympialaiset suunnattiin koko opiskelijayhteisölle.

”Kortepohjan kontekstissa mikään ei ollut liian kahjoa.”

Heli Hämäläinen, kirjoitusviestinnän yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston Monitieteisen akateemisen viestinnän keskus MOVI

Erikoisuutena Hämäläinen mainitsee asukasneuvoston kanssa yhteistyössä järjestetyt talkoot, joissa tutustuminen oli helppoa työskentelyn varjolla ja ruokatarjoilun ääressä. ”Pienelle alueelle sijoittuneiden tuttujen määrä oli valtava, ja sen vaikutukset sosiaaliseen elämään mittaamattomat.”

Heli Hämäläinen on jatkanut yhteisön rakentajana myös siirryttyään työelämään. Kirjoitusviestinnän yliopistonopettajana työskentelevän Heli Hämäläisen yhteisötyön ovat palkinneet sekä JYY että Jyväskylän yliopistosäätiö.

Asukastoiminta jälleensyntymän edessä

2010-luvun toisella puoliskolla asukasdemokratia uudistui taas. Kylävaaleissa äänesti harva, ja vapaa-aikatoiminta kiinnosti politiikkaa enemmän. Asukkaiden kokouksen ja asukastoimikunnan muodostamassa mallissa vuosittainen asukkaiden kokous voi valita keskuudestaan asukkaita edustavan asukastoimikunnan. Sen tehtävät pohjaavat Lakiin yhteistoiminnasta vuokrataloissa. Toiminnan painopiste on jäsenten itsensä valittavissa.

Kortepohjassa pääpainoa ei kuitenkaan saanut tapahtumien ja asukkaiden helppojen kohtaamisten järjestäminen, vaan asukkaiden lakisääteisten vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen tarkkailu. Vuosi 2020 romautti viimeisetkin toiveet asukastoimikunnan ja asukkaiden kasvokkaisista kohtaamisista. Samalla Soihdun toimintaa arvosteltiin opiskelijoiden seuraamissa medioissa.

JYYn asumisen historiassa vuosi 2020 oli ensimmäinen, jolloin Kortepohjan ylioppilaskylään ei muodostunut asukastoimikuntaa. Soihtu Vehkakujan kohteeseen asukastoimikunta taas syntyi muutaman vuoden tauon jälkeen.

Kukin itselleen mielekkäimmällä tavalla

Soihdun yhteisömanageri Jenna Pigg on seurannut Soihdun asukastoiminnan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ympärillä käytyä keskustelua. ”Ymmärrän turhautumisen – asukkaiden pitää voida vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Olemme järjestäneet säännöllisesti erilaisia työpajoja ja kyselyitä, ja tietysti vuosittaiset asukkaiden kokoukset ja asukastoimikunta ovat asukkaille paikkoja vaikuttaa, mutta kenties ne eivät ole enää tätä päivää”, Jenna Pigg sanoo.

Jenna Pigg kertoo, että suunnitteilla on uudistuksia asukasdemokratian toteuttamiseen ja asukastoimintaan, jotta mahdollisimman moni löytäisi jatkossa itselleen sopivan tavan osallistua. Soihdun asukkaille on tehty kysely asukastoiminnan kehittämisestä.

”Nykyisiä vaikuttamismahdollisuuksia ei ehkä osata riittävästi hyödyntää. Selvitämme parhaillaan, mikä on asukkaiden omasta näkökulmasta mielekkäin tapa vaikuttaa, ja mitä he itse asukastoiminnalta toivovat.”

Jenna Pigg, Soihdun yhteisömanageri

Asukasdemokratia uudistuu pian JYYssä – ja koko maassa

Yksi JYYn hallituksen vuoden 2021 tavoitteista on vahvistaa asukasdemokratiaa. Ylioppilaskunnan hallinnon selkeänä toiveena on, että asukasdemokratia toteutuisi kaikissa asuinkohteissa. Keskusteluun on jälleen noussut tarve uudistaa asukastoimikunnan muodostamista ohjaavaa JYYn Asumisen ohjesääntöä. 

Ylioppilaskunnan edustajiston piirissä ihanne asukkaiden vaikuttamishalusta elää edelleen, vaikka myös valtakunnallisesti vuokrataloissa asukkaat ovat pitkäaikaisen asukastoimintaan sitoutumisen sijaan nykyisin kiinnostuneempia lyhytaikaisista ja vähemmän hierarkkisista päätöksentekotavoista.

Jenna Pigg on esitellyt JYYn työryhmälle mallia, jonka esikuvana on toiminut Y-säätiön ja HSY:n Kestävän asumisen kummitoiminta. Siinä asukastoiminta olisi rentoa, kaikille avointa, hieman entisaikojen KVATin tapaan. Lakisääteisten asioiden päättämiseksi kutsuttaisiin koolle asukkaiden kokous esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. 

Myös Laki yhteistoiminnasta vuokrataloissa on uudistumassa. Sen myötä asukastoiminta saa selkeyttä valtakunnallisella tasolla. Uusi laki tulee voimaan näiltä näkymin viimeistään alkuvuodesta 2023.

Ympäröivän yhteiskunnan ja opiskelijoiden muuttuminen on aina tuonut muutostarpeen myös JYYn asukashallintoon ja -toimintaan. Kautta aikojen asukastoiminta on hiipunut muutostarpeen edellä ja lähtenyt taas nousuun uudistusten jälkeen. Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan voi muodostaa ylhäältäpäin, vaan se syntyy yhteisistä kokemuksista.

Soihdun asukkaiden ääntä kuullaan jälleen

Soihdun asukkaille tarjotaan taas mahdollisuuksia vaikuttaa – tällä kertaa epävirallisen asukaskokouksen muodossa, jonka JYYn hallitus on kutsunut koolle pikavauhtia kuullakseen asukkaiden mielipiteen sisäisten muuttojen kustannusten kattamisesta. Kokous järjestetään Zoomissa ke 5.5. klo 17 alkaen. Epävirallisen asukaskokouksen kutsu löytyy Soihdun asukastoiminnan sivulta.

Teksti on julkaistu aiemmin Kylä-lehdessä 1/2021.

Ajankohtaista

T-talon avaimet vaihdettava, lukot päivitetään

, , / 12.10.2021

T-talon avainkortit ovat vanhenemassa marraskuun alussa. Asukkaiden tulee hakea uudet avainkortit, ja samalla kaikkien asuntojen lukot päivitetään. Päivitys tehdään maanantaina 1.11. Asunnoissa ei käydä. Uudet avainkortit ovat...

F ja H -taloihin asennetaan uudet lukot

, , / 12.10.2021

Kortepohjan ylioppilaskylän F- ja H-talojen ulko-oviin ja asuntoihin tullaan vaihtamaan lähiluettavat lukot viikon 44 aikana. Uudet avainkortit tulevat toimimaan sekä kotiavaimena että avaimena yleisiin tiloihin, joten erillistä kyläavainta ei...

Lokakuun asukasinfo

, , , / 11.10.2021

Soihtu Asumisen asukkaille lähetetään kuukausittain uutiskirje Kortepohjan Ylioppilaskylän ja Soihtu Vehkakujan ajankohtaisista asumiseen liittyvistä asioista. Uutiskirje lähetetään järjestelmästämme löytyvään, asukkaan meille...