Tekninen asiantuntija varmistaa talojen toimivuuden

Ajankohtaista, Asuminen, Kestävä kehitys, Kylä-lehti, Me Soihtulaiset / 30.9.2025

Teksti: Anni Pajari | Kuvat: Tiina Salminen, Tiitu Design  

Jari Pihlajasaari toimii Soihdun teknisenä asiantuntijana, jonka vastuualueisiin kuuluvat kiinteistöjen talotekniikan ylläpito sekä lukitus- ja avainasiat. 22 vuotta Soihdulla työskennellyt Jari kertoo, että vaikka talotekniikan perusteet ovat pysyneet samoina, työ on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.  

Yksi isoimmista muutoksista työuran aikana on ollut talotekniikan automatisoituminen ja etävalvonnan mahdollistuminen.  

Tavallisesti Jari aloittaakin työpäivänsä avaamalla tietokoneellaan valvomonäkymän, joka näyttää Soihdun kiinteistöjen talotekniikan ajantasaisen tilanteen. Valvomo hälyttää, jos esimerkiksi jonkun rakennuksen lämpötila on väärä tai putkiston paine liian alhainen. Päivän kulku muodostuukin useimmiten aamuisen valvomotarkastuksen perusteella, kun vikojen syitä aletaan selvitellä tarkemmin.  

“Tämä ei todellakaan ole liukuhihnatyötä tai pelkkää päätteellä istumista. Tykkään käydä itse taloissa paikan päällä ja rassata asioita fyysisesti”, Jari kertoo.  

Energiansäästöä ja älykkäitä ratkaisuja  

Jari mainitsee erityisen mielekkäiksi tehtäviksi energiansäästöprojektit. Onnistuneet säästöhankkeet ovat asukkaiden etu, sillä käyttökulujen hillitseminen vähentää osaltaan myös vuokrankorotuspaineita. Esimerkkinä Jari mainitsee Vehkakujan parin vuoden takaisen energiaremontin, jossa Soihtu Vehkakujan taloihin rakennettiin lämmön talteenottojärjestelmä poistoilmalämpöpumpputekniikalla.   

“Vaikka pumput hieman lisäävät sähkönkulutusta, kaukolämmön kulutus Vehkakujalla on niiden asentamisen jälkeen vähentynyt 75 prosenttia”, Jari kertoo.  

Energiansäästöön ohjaa myös Ilmastokestävyyden tiekartta, joka on JYYn hallituksen ja työntekijöiden yhteistyössä laatima, edustajiston hyväksymä dokumentti. Se ohjaa JYYn toimintaa ekologisesti kestävämmäksi ja tarjoaa työkaluja toimenpiteisiin, jotka tähtäävät ylioppilaskunnan toiminnasta syntyvien päästöjen vähentämiseen. Talotekniikalla on tässä merkittävä rooli, sillä valtaosa asumisen päästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta; energiaa kuluu esimerkiksi asuinrakennusten lämmittämiseen. Tiekartassa muun muassa määritellään, että asuntojen lämpötila tulee olla +21 astetta.  

Energiatehokkuutta ovat osaltaan parantaneet aurinkopaneelit, joita on asennettu kaikkien talojen katolle, joihin niitä on ollut mahdollista ja järkevää sijoittaa. Paneeleja on yhteensä 500 kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1000 neliömetriä.   

“Paneelit tuottavat sähköä kohteen yhteiseen sähköliittymään, joten esimerkiksi ylioppilaskylässä tuotettu sähkö menee sen kaikkien talojen käyttöön, jolloin sitä ei tarvitse myydä ulos”, Jari selittää. 

Investoinnit maksavat itsensä takaisin 

Vaikka asukkaita muistutetaan säännöllisesti huomioimaan kohtuullinen vedenkulutus arjessaan, vedenkulutus on ollut jatkuvassa kasvussa. Tehokkain keino veden säästämiseen vaikuttaisi olevan kulutukseen perustuva laskutus. Jari kertoo, että tämä on selkeästi nähtävissä Soihtu Korttelikylässä, jossa kaikissa asunnoissa on vesimittarit ja veden käytöstä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.  

“Muissa Soihdun kohteissa asukas käyttää vuorokaudessa keskimäärin noin 110 litraa vettä, kun taas Korttelikylässä lukema on 80 litraa vuorokaudessa.”  

Tämän vuoksi ajankohtaista tulevina vuosina on vesimittareiden asentaminen yhä useampaan taloon. Jarin työhön kuuluu tämäntyyppisten projektien pitkän aikavälin suunnittelu, jossa suuret investoinnit aikataulutetaan ja budjetoidaan huolellisesti. Esimerkiksi vesimittarit tiedetysti säästävät vettä ja sitä myöten rahaa, mutta niiden asentaminen taloon maksaa melkein satatuhatta tuhatta euroa. Tämän vuoksi työ on jaettava useammalle vuodelle ja tehtävä talo kerrallaan.