Loistaa kuin Soihdun aurinko

Teksti: Mari Lähteenmäki | Kuvat: Tiina Salminen

Soihtu Korttelikylän D-talon käytävällä kuuluu ilmanvaihtokoneen humina. On siistiä, missään ei näy pölyä. Vain viimeistelysiivouksen muistilistat huoneistojen ovissa kertovat, että jokin on vielä kesken. Soihdun tekninen asiantuntija Jari Pihlajasaari on tyytyväinen. ”Täällä on hommat harvinaisen hyvällä mallilla. Taloteknisiä järjestelmiä on jo käytössä, vaikka luovutukseen on vielä kolme kuukautta aikaa.”

Jari Pihlajasaari on ollut ottamassa uutta taloa käyttöön lukuisia kertoja. Talo herää eloon järjestelmä kerrallaan: ilmanvaihto, viemäröinti, lämmitysjärjestelmä, käyttövesi.

Ajatus kokonaisen kerrostalon järjestelmien hallinnasta kuulostaa hurjalta, mutta Jari Pihlajasaari suhtautuu asiaan tyynesti. Hän on mukana tutustumassa talotekniikkaan jo koekäyttövaiheessa. Se alkaa yleensä pari kuukautta ennen kuin rakennus luovutetaan Soihdulle urakoitsijalta. ”Uutta taloa vain ruvetaan ajamaan. Jokainen rakennus on omanlaisensa. Käyttöönottovaiheessa sitten oppii tuntemaan sen rakennuksen, että mitä tämä talo tarvitsee toimiakseen niin kuin järjestelmän suunnittelija on suunnitellut.”

Rakennustyömaan valmistuttua urakoitsija luovuttaa talon omistajalleen. Soihtu tekee vuokralaisten kanssa sopimukset ja asukkaat pääsevät muuttamaan sisään uusiin koteihinsa. Samaan aikaan talon teknistä toimintaa seurataan tarkasti. Koko Soihdun huoltotiimi saa käyttöopastuksen uusiin järjestelmiin. ”Seurattavaa on paljon – mittarit ja anturit keräävät dataa, mutta ei se data vielä autuaaksi tee. Käyttöönotossa seurataan, että järjestelmät toimivat siten kuin on ajateltu suunnittelussa, ja tehdään tarvittavat säädöt ja toimenpiteet.”

Askel kohti keskustaa

Soihdun Korttelikylä on JYYn ensimmäinen kosketuspinta keskusta-alueelle rakennettuun asumiseen. Aiemmat Soihdun kohteet ovat sijainneet Jyväskylän vehreissä lähiöissä.

JYY oli ensimmäisiä rakennuttajia, jotka alkoivat luoda uutta Kortepohjan luonnonläheistä kaupunginosaa 1960-luvulla. Samoin JYY raivasi tietä Savelassa 2000-luvun alussa, kun entisestä pienteollisuusalueesta alettiin kehittää viihtyisää paikkaa ihmisille.

Soihtu Korttelikylässä JYYn asuntokanta laajenee ensimmäistä kertaa paikalle, jossa palvelut ovat jo valmiina ja johon aivan kaikkea opiskelijaravintolasta lähtien ei tarvitse tehdä alusta asti itse. Kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen toteaa, että kohteen valmistuminen ensi kertaa kauemmas Kortepohjan lähtöpisteestä on Soihdulle huomionarvoinen merkkipaalu.

”Valmiit lähipalvelut ja valmis rakennettu ympäristö siinä palkitsevat asukasta ja rakennuttajaa: kun kohde on valmis, siinä saa alkaa asua ihan täysillä, kauppa ja kampus ovat jo vieressä.”

”Keskustan tuntumassa on mahdollista rakentaa Soihtu Korttelikylän kaltainen aidosti autoton kohde. Näitä ilmastokestävän arkielämän tavoitteita edistääkseen JYY aikanaan halusi alkaa laajentaa asumista lähemmäs kampusalueita.”

Soihtu Korttelikylän asukkailla on rakennuksen valmistumisesta saakka helpot yhteydet kampusten palveluihin, kuten kirjastoon ja ravintola Ilokiveen. Kulttuurihuveista huolehtii Ilokivi Venue, joka toimii päivisin avoimena olohuoneena ja kahvilana. Korttelikylän toista päätyä rakentaa KOAS. Tämän hankkeen valmistuttua koko Korttelikylän asukkaat saavat käyttöön laajat yhteisötilat etäopiskelutiloineen ja saunoineen.

Vähäpäästöistä asumista

Soihtu Korttelikylä on asumismukavuudessa ja persoonallisissa ratkaisuissaan monin tavoin omaa luokkaansa. Soihdulla on kuitenkin tiedossa, mikä näkökulma sen tiedostavia asukkaita ja opiskelijaomistajia kiinnostaa ylitse muiden.

”Uudet siistit asunnot, keskustasijainti ja vuokraan sisältyvät palvelut ovat Jyväskylässä arkipäivää monella isommalla vuokranantajalla. Soihtu Korttelikylässä erityistä on kohteen kokonaisvastuullisuus. Se tulee varmasti olemaan keskeinen osa Soihtu Korttelikylän asumismukavuutta”, kertoo Soihtu Asumisen palvelupäällikkö Jenni Kirkkomäki.

Jari Pihlajasaari vahvistaa havainnon. ”Kyllä nykyään on energiatehokkuuden perusasiat kohdillaan ihan joka uudiskohteessa, kun lainsäädäntö jo edellyttää niiltä energiatodistusta ja B-energialuokkaa. Mutta se, että talossa on oma aurinkovoimala, jonka tuottama sähkö menee suoraan talon ja asukkaiden käyttöön, on Soihtu Korttelikylässä erikoista.”

Soihtu Korttelikylä on toteutettu energialuokkaan A. Korkeinta mahdollista energialuokkaa edellytettiin urakoitsijalta suunnittelun alusta saakka. Taustalla on Soihdun omistajan, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan, vahva arvomaailma: kestävä kehitys niin ympäristön kuin vuokralaisten – opiskelija-asukkaiden ja muiden nuorten aikuisten – toimeentulon näkökulmasta.

”Soihdulla on tarve saada vuokrankehitys pidettyä aisoissa. Koskaan ei energia halpene. Kun talo käyttää vähän energiaa, syntyy vähän päästöjä ja vuokraan vähemmän nousupainetta”, Jari Pihlajasaari toteaa.

Lisäksi Jari Pihlajasaari nostaa esiin talon ylläpidettävyyden. ”Talon hinta rakennuttajalle muodostuu suunnittelun kustannuksista ja rakentamiskustannuksista, sekä talon ylläpidon kustannuksista. Talon tekniikalla on suuri merkitys, kun katsotaan rakennuksen käyttöikää. Alhaisilla rakennuskustannuksilla voisi saada talon pystyyn halvemmalla, mutta oleellisempaa on, mitä talo tekee seuraavat 40 vuotta siitä, kun se on otettu käyttöön.”

Sähköä suoraan katolta

Soihtu Korttelikylän kummankin talon katolla on aurinkopaneelit. Soihdun oman aurinkovoimalan sähköä käytetään sekä kohteen kiinteistösähkönä että riittoisuuden mukaan myös asukkaiden omaan sähköntarpeeseen. Kiinteistösähköä kuluu rakennuksen ilmanvaihtokoneisiin, lämmönvaihtimiin ja automatiikkaan, yhteisten tilojen ja pihan valaistukseen, hisseihin, saunaan ja pesutupaan.

Alkuperäisessä suunnitelmassa aurinkopaneelit piti toteuttaa vain toiseen Soihdun Korttelikylän taloon ja jättää toisen talon paneelien asennus tulevaisuuteen. Matkan varrella ajatus kuitenkin muuttui: lisäinvestointi päätettiin toteuttaa jo rakennusaikana. Paneelit saadaan näin käyttöön kummassakin Soihtu Korttelikylän talossa heti alusta alkaen.

”Tavanomaisessa taloyhtiössä ylimenevä sähkö jouduttaisiin myymään sähköyhtiölle valtakunnanverkkoon matalalla hinnalla. Soihdulla, missä sähkö sisältyy asukkaiden vuokraan, voidaan kaikki aurinkovoimalan hyöty käyttää suoraan asukkaiden hyödyksi”.

Myös Kortepohjan ylioppilaskylässä on suunnitteilla aurinkovoimalan käyttöönotto lähikuukausina. Soihtu Korttelikylä on kuitenkin Soihdun aurinkosähköä tuottavista kohteista ensimmäinen, sillä siellä aurinkovoimala on jo asennettuna. ”Ei tarvitse muuta kuin hanikasta kääntää.”

Jari Pihlajasaari kertoo, että odottaa aurinkosähkön käyttöönottoa innostuneena. ”Hienoa saada laitteet linjoille ja tuottamaan. Aurinkovoimalla voi kattaa jopa viidenneksen Soihtu Korttelikylän kiinteistösähkön tarpeesta. Saadaan Soihdulle samalla paljon uutta tietoa aurinkosähkön käytöstä.”

Aurinkosähkön lisäksi Soihdulle uutta on myös huoneistokohtainen vedenkulutuksen seuranta. EU:n vesimittaridirektiivin mukainen lainsäädäntö on tullut voimaan Suomessa vuoden 2020 loppupuolella, ja Soihtu Korttelikylä on Soihdun ensimmäinen uudiskohde, jota lakimuutos koskee. Asukkaat maksavat Soihtu Korttelikylässä vedenkäytöstä kulutuksensa mukaan. Jari Pihlajasaari uskoo järjestelyn pienentävän vedenkulutusta selvästi. ”Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi asumisen hiilijalanjälkeen. Lakimuutoksen edellyttämä kulutuksen mukainen laskutus varmasti lisää asukkaiden tietoisuutta omasta kulutuksesta.”

Hakuaika nyt! Hae 30.4. mennessä soihtu.fi/asuminen

Soihdun tekninen asiantuntija Jari Pihlajasaari on energiansäästön ammattilainen

”Kun talo käyttää vähän energiaa, syntyy vähän päästöjä”

Soihtu Korttelikylä | Kuva: Visual Friday

Ajankohtaista

Ajoreitit ylioppilaskylässä

, , / 19.5.2022

Kortepohjan ylioppilaskylässä tulee noudattaa liikennemerkein ohjeistettuja ajoreittejä. Ylioppilaskylän sisällä ajo on sallittu ainoastaan pakottavista syistä mm. muutto- ja huoltoliikenne.

Asukaskyselyyn vastasi yli neljännes asukkaista

, , , / 18.5.2022

Soihtu toteuttaa vuosittain asukaskyselyn kahdessa osassa. Kevään kyselyn tavoitteena on selvittää Soihdun asukkaiden mielipiteitä alueesta, omasta asuintalostaan ja asunnostaan sekä alueen palveluista ja asukastoiminnasta.

Soihtu Vehkakujalle muodostettiin uusi asukastoimikunta

, , / 17.5.2022

Soihtu Vehkakujan asukastoimikunta kutsui toukokuussa koolle asukkaiden kokouksen, joka järjestettiin Lillukassa maanantaina 16.5.2022. Kokouksessa oli paikalla yhteensä viisi Soihtu Vehkakujan asukasta sekä Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo...