Soihdun tarina
Soihtu on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketoimintakokonaisuus. Kuinka Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta tuli merkittävä keskisuomalainen kiinteistökehittäjä?
Soihdun uusi nimi kantaa pitkää historiaa
Soihdun liiketoimintaorganisaation taustalta löytyvän Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan käyttämällä logolla on pitkä historia. Jyväskylän yliopistonkin käyttämän liikemerkin on piirtänyt alkujaan Jyväskylän kasvatustieteellisen korkeakoulun piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojala vuonna 1937. Tunnuksessa liekit leiskuvat jyväseppeleen ympäröiminä. Sittemmin yliopisto on uudistanut liikemerkkiään. JYY käyttää edelleen Ojalan piirtämää alkuperäistä tunnusta.
JYYn logon keskeinen symboli, soihtu, on nyt saanut uuden elämän liiketoiminnan brändissä. Uuden brändin juuret ovat vahvasti ylioppilasliikkeessä ja Jyväskylän yliopistossa.
JYYn liiketoiminta on Soihtu
JYYn liiketoimintakokonaisuudelle annettu nimi, Soihtu, on käytössä kaikessa viestinnässämme kesäkuusta 2020 alkaen. Soihtu-nimi ja yhtenäinen ilme selkeyttävät JYYn liiketoiminnan palvelukokonaisuuden viestiä. Soihdun palveluista on mahdollista kertoa yhä laajemmalle yleisölle JYYn liiketoimintastrategian mukaisesti.
Siinä missä ylioppilaskunnan edunvalvonnan tehtävä on ajaa yliopistossa opiskelevien asiaa, on Soihdun tehtävä tuottaa palveluita opiskelijoille ja kaikille kaupunkilaisille. Laajentamalla liiketoiminnan asiakaskuntaa pystymme tuottamaan opiskelijoille tärkeät palvelut ja turvaamaan ylioppilaskunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.
Soihdun yhteydessä toimii kolme liiketoiminnan yksikköä: vuokra-asumisesta vastaava Soihtu Asuminen, kiinteistöjen ylläpidosta vastaava Soihtu Kiinteistöhuolto sekä Ilokiven tapahtumatalo.
JYYn tie opiskelijoiden edunvalvojasta kaupunkiympäristöjen uudistajaksi
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on ottanut 1960-luvulta alkaen roolin koko kaupungin vetovoimaa ja pitovoimaa kehittävänä toimijana. Hankkeiden toteutusta ovat leimanneet alkuvuosista saakka halu ja palo parantaa opiskelija-asumisen edellytyksiä, kehittää kokonaisia kaupunginosia ja tuottaa laadukkaita, ainutlaatuisia oheispalveluita.
Asuntopulaa ratkaisemassa: 1968 – 1976
Opettajaseminaarista kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen yliopistoksi kasvanut Jyväskylän yliopisto nosti jatkuvasti opiskelijamääräänsä. Jo yhden toimitilan, ylioppilastalo Ilokiven, sekä kampuksen uimahallin – nykyisen AaltoAlvarin – rakennuttanut JYY päätti ratkaista kaupungissa vellovan opiskelijoiden asuntopulan omin voimin. Kortepohjan ylioppilaskylän rakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä. Alkuvuosien rakentamista ajoi voimakas tarve ratkaista kaupungin opiskelija-asuntopulaa.
Kivijalka kiinteistöille keräyspaperilla
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta oli vielä v. 1960 taloton ja tontiton opiskelijajärjestö, jonka toimitila sijaitsi Lozzin yhteydessä Naatissa (nyk. Seminaarinmäen P-rakennus). Haave omasta ylioppilastalosta ja sen yhteyteen rakennetuista opiskelija-asunnoista oli syntynyt jo 1930-luvun lopussa. Kuinka sitten tyhjätaskuinen, yliopiston tiloissa majaileva järjestö keräsi riittävän alkupääoman kokonaisen kiinteistöomaisuuden pohjaksi?
Kuvaan astui aktiivinen ja kunnianhimoinen ”tärskytoiminta” ja museoauto Susanna.
Asumisviihtyvyyttä nostamassa: 1990 – 2007
1990-luvulle tultaessa Kortepohjan ylioppilaskylä täydentyi RS-taloilla, joissa soluasumisen edullisuus yhdistyi yhteisöllisyyttä tukeviin tilaratkaisuihin. Lisäksi tehtiin tornitaloissa ensimmäinen peruskorjauskierros, jonka yhteydessä mm. luovuttiin vanhanaikaiseksi koetusta toveriasumisen mallista ja toteutettiin kaikkin asuntoihin Internet-yhteyden mahdollistava kaapelointi. Asuntokohtaisen Internet-valmiuden lisääminen oli erittäin edistyksellistä, ja se onkin kuulunut yhtenä peruspalveluistamme kaikkien kohteidemme varusteluun siitä lähtien.
Kiinteistökantaa kehittämässä: 2003 – 2012
2000-luvun taitteen jälkeen opiskelijoiden ja nuorten aikuisten asumisen tarpeet alkoivat muuttua. Yhä useampi valitsi edullisen soluasunnon sijaan omaa rauhaa tarjoavan yksiön. Vastatakseen tähän tarpeeseen ja monipuolistaakseen omistustensa luonnetta JYY aloitti Savelan kaupunginosan kehitystyön rakentamalla Vehkakujan kohteen nimellä tunnetun kolmen kerrostalon kokonaisuuden v. 2003 – 2005.
Myös Kortepohjan ylioppilaskylän asuntokannan kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun 1970-luvun loppupuolella nopealla aikataululla rakennetut matalat luhtikäytävätalot F, G, H ja J tulivat peruskorjausikään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Matalille, epäkäytännöllisille ja teknisesti huonokuntoisille taloille saatiin kaupungilta purkulupa. Niiden tilalle toteutettiin kolme teknisesti edistyksellistä ja asumisviihtyvyyden kannalta onnistunutta kerrostaloa sekä suuri varastotila polkupyörille, joita ylioppilaskylässä on n. 1 700.
Uudenlaisia asumisen ratkaisuja: 2016 –
Jyväskyläläisen vuokra-asumisen kentässä tapahtuneet muutokset siivittivät myös JYYn asumisen palvelutarjonnan kehittämistä. Täydentävä uudisrakennus T ja sen yhteyteen toteutettu pysäköintikansi lisäsivät Kortepohjan ylioppilaskylän modernia asuntotarjontaa.
Uudistukset eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan heti vuonna 2017 aloitettiin mittava, ABCDE-tornitalojen peruskorjaushanke. Sen yhteydessä jokainen 9-kerroksinen tornitalo modernisoidaan täysin. Peruskorjauksella on voitu parantaa kiinteistön toiminnallisia valmiuksia ja asukaan kokemusta. Myös talojen energialuokka nousee. Tornitalojen peruskorjaukset toteutetaan vuosina 2017 – 2022.