Palvelut ja yhteisöllisyys viehättävät

Asukastarina, Asuminen, Kortepohja, Kylä-lehti, Yhteisö / 19.9.2025

Teksti: Anna-Leena Kauppila | Kuvat: Tiina Salminen, Tiitu Design 

Yliopistolla toisiinsa tutustuneet Olga Ylönen ja Antton Manninen ovat Soihtu-konkareita: he ovat asuneet sekä Vehkakujalla, Korttelikylässä että Ylioppilaskylässä. Soihdun asunnoissa isoin plussa tälle pariskunnalle on hyvät palvelut. ”Täällä on melkein kaikki mitä tarvitsee. Aika luksus, että pääsee joka päivä saunaan. Aina löytyy jotain tekemistä, jos vaan jotain haluaa tehdä”, kuvailee Antton. Huhtikuussa 2025 he pääsivät Aelia-vauvan ja Isla-koiran kanssa muuttamaan upouuteen U-taloon. 

”Meidän ei pitänyt muuttaa. Olin nukuttamassa vauvaa ja satuin huomaamaan että U-talon hakuaika päättyy 10 minuutin päästä”, kertoo Olga. Korttelikylän asunto oli jäänyt vauvan syntymän myötä pieneksi, joten Olga ja Antton päättivät hakea kolmiota pian valmistuvasta U-talosta. 

Asuminen uudessa rakennuksessa 

”Muuttopäivänä hississä oli väärät kerrosnumeroinnit ja muutto-autot ruuhkauttivat pihaa. Oli kuljettava tavaroiden kanssa portaita pitkin, kun hissi oli varattu. Kaikki kuitenkin toimivat kohteliaasti ruuhkasta huolimatta”, kuvailevat Olga ja Antton huhtikuun ensimmäistä päivää, jolloin valtaosa U-talon uusista asukkaista teki muuttoa taloon. ”Uuteen taloon muuttaessa ei tarvinnut tehdä niin suurta siivousta asunnossa kuin aiemman asukkaan jälkeen asuntoon muuttaessa”, mainitsee Olga vastavalmistuneeseen taloon muuttamisen hyviä puolia. 

Olgaa ja Anttonia mietityttää asunnon lämpötila talvipakkasten alkaessa, koska he tietävät että uuden rakennuksen lämmönsäätöä hienosäädetään vasta tulevana talvena. Muuten uudessa rakennuksessa asuminen on kuitenkin sujunut ongelmitta, joskin terveisiä välitettiin esimerkiksi lieden suunnittelijalle liian himmeistä painikkeiden merkinnöistä. 

Yhteisöllisyyttä yleisiltä saunavuoroilta 

Korttelikylästä Olga ja Antton jäivät kaipaamaan erityisesti yhteisöllisyyttä. ”Siellä kaikki tervehtivät toisiaan ja se oli ihanaa”, muistelee Olga. ”Saunavuorot olivat pääosin yhteisiä. Porukka kävi saunassa jutustelemassa, ja kaikki tunsivat toisensa.” Ylioppilaskylästä ei vastaavaa yhteisöllisyyttä ole löytynyt, mutta kuitenkin esimerkiksi yleisillä saunavuoroilla tapaa ihmisiä monista eri kulttuureistakin. ”Täällä on tosi paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja heidän kanssaan usein keskustelu alkaakin sillä, että kysellään mistä ollaan kotoisin. Se on tosi kivaa täällä”, Olga kertoo. 

Etenkin Olga kaipailee Ylioppilaskylään vastaavaa matalan kynnyksen kokoontumispaikkaa kuin Korttelikylän Olotila. Olotilassa järjestetyillä sunnuntaikahveilla ja muissa tapahtumissa oli helppo tutustua muihin.  

Ylioppilaskylän kierrätyshuoneen sekä biljardihuoneen sulkemiset väärinkäytösten vuoksi harmittavat Olgaa ja Anttonia. ”Olisi aika hieno juttu, että saataisiin paremmin kierrätettyä huonekaluja ja muita tavaroita. Kuitenkin monet jättävät tavaroita käytäville ja muualle, mikä on paloturvallisuusriski, ja sitä olisi hyvä saada vähennettyä”, haaveilee Antton. ”Biljardihuonekin oli laitettu todella hienoksi, ja sitten ihmiset käyttivät sitä väärin. Ärsyttää”, sanoo Olga.  

Haastattelun päätteeksi Olga jäikin miettimään, olisiko hänellä itsellään aikaa lähteä mukaan asukastoimintaan.