Kortepohjaa suunnitellaan ihmisille 

Teksti: Mari Lähteenmäki | Kuvat: Visual Friday Oy

Korkealta paistava aurinko ja Ylioppilaskylän E-talon tarjoama tuulensuoja saavat haaveilemaan keväästä. Kortetalosta pelmahtaa ulos iloinen koululaisjoukko, jota mäkeä alas viilettävä pyöräilijä tottuneesti väistää. Kartanonkuja Kortepohjan kaupunginosan keskustassa halkoo Soihdun ylioppilaskylää. Tämä katu on tärkeä osa kaupunginosan suurta suunnitelmaa.  

Omaleimainen asuinalue 

Kortepohjan kaupunginosan erikoisuutena on, että 1960- ja 1970 -lukujen lähiörakentamisen ihanteet toteutuvat kaupunginosan eri puolilla hienosti, mutta eri tavoin.  

Auvilankujan ja Torpankujan rivitalokorttelit perustuvat helsinkiläisarkkitehti Bengt Lundstenin työryhmän tekemään suunnitelmaan, joka voitti Jyväskylän kaupungin pitämän arkkitehtuurikilpailun v. 1964. Ruutukaavaan sijoitellut värikkäät elementtitalot herättivät ihastusta jo rakennusaikanaan. Ne lisättiin v. 1994 modernin arkkitehtuurin DOCOMOMO-luetteloon.  

Kortepohjan kaupunginosan eteläpäässä maisemaa hallitsee ylioppilaskylä. Tornitalojen rakennusmassat vaikuttavat leijailevan tummien, sisäänvedettyjen katutason kerrosten päällä. Osa taloista on matalampia ja niiden välissä on puistomaisia pihoja. Tornitaloissa julkisivuelementit ja tehostevärinä käytetty tummanvihreä luovat vahvaa tunnistettavuutta. Monien opiskelijasukupolvien kotina toimineet Kortepohjan ylioppilaskylän alkuperäiset tornitalot ja Rentukka-talo on tunnistettu maakunnallisella tasolla suojelun arvoiseksi rakennetuksi ympäristöksi. 

Lähikirjasto säilyy Kortetalossa 

Kortepohjan keskusta-alueen uusin rakennus on Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden rakennuttama Kortetalo, joka valmistui 2022. Siellä on kirjasto, koulu ja päiväkoti sekä nuorisopalvelun tilat. Rakennus on entistä koulua selvästi isompi, mutta havainnoijan näkökulmasta se sopii paikalleen hyvin.  

Kortetalo vahvistaa uskoa siihen, että Jyväskylän kaupunki haluaa kaupunginosan kehittyvän, mikä rohkaisee alueen toimijoita käyttämään rahaa rakennustensa korjaamiseen ja uudistuksiin. Näin syntyy positiivinen kierre, josta kaikki hyötyvät. Esimerkiksi lähikirjaston säilyminen Kortepohjassa ei ollut itsestään selvää, ja uudessa kiinteistössä se on entistä lähempänä Ylioppilaskylän asukkaita. 

Soihtu on sitoutunut aluekehittäjä 

JYYn Soihtu on yksi Kortepohjan keskusta-alueen isoista kiinteistönomistajista. Sillä on pitkä historia opiskelija-asumisen rakentajana.  

Soihdun vuonna 2022 päivitetyssä liiketoimintastrategiassaan Soihtu tavoittelee Suomen parhaita elämisen ympäristöjä. Visio on kunnianhimoinen, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa mahdolliselta. Jo alkuvuodesta 2023 Kortepohjan ylioppilaskylä sai Vuoden parhaat Ara-neliöt -tunnustuspalkinnon. Palkinnon myönsi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara, joka on rahoittanut Soihdun tornitalojen peruskorjauksia.  

”Palkinnon perusteluissa mainittiin koko kaupunginosassa tapahtunut myönteinen kehitys, jota Soihdun onnistuneet rakennushankkeet alueella ovat edistäneet, ja kiertotalouden tavoitteet, joita peruskorjauksemme ovat toteuttaneet,” Timo Lahtinen kertaa.  

A-E-tornitalojen peruskorjauksissa remontoitiin yli 700 asuntoa. Eri taloissa sijainneet sokkelomaiset yhteistilat siirrettiin keskelle Kylää Rentukka-taloon. Uudistus on saanut paljon huomiota, sillä toteutus on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.  

Timo Lahtinen muistuttaa, että esimerkiksi Rentukka-talon hankesuunnittelu aloitettiin laajalla opiskelijoiden osallistamisella. JYY oli mukana myös Kortepohjan alueen kehittämistä koskevan yleissuunnitelman (2018) työstämisessä. 

”Onnistuminen perustuu siihen, että aidosti kuunnellaan, mitä alueella tarvitaan. Tärkeää on toimiva yhteistyö ja avoin keskustelu kaupungin ja kortepohjalaisten suuntaan. Soihdun viesti on, että rakennamme yhteistä hyvää.”  

Kaavatyö on kaupungin suunnittelua 

Parhaillaan meneillään on koko kaupunginosan tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Helmikuussa 2023 on ollut nähtävillä suunnitelma asemakaavasta, joka mahdollistaisi Ylioppilaskylään uutta opiskelija-asuntorakentamista täydennysrakentamisen keinoin, ja päivittäistavarakaupan toteuttamisen.   

Jyväskylän kaupungin kaavasuunnittelija Jussi Sievänen on ollut mukana Kortepohjan kaupunginosan asemakaavatyössä vuodesta 2019 alkaen, ja kaupunginosalle tunnusomaiset piirteet ovat hänelle hyvin tuttuja. 

”Kartanonkuja ja Emännäntie ovat alueen keskeiset kulkuväylät. Tavoittelemme kaavatyössä näiden reittien ominaispiirteiden vahvistamista.” 

Kartanonkujalla tämä tarkoittaa selkeää kävelypainotteisuutta. Jussi Sievänen avaa kaavoittajan työn merkitystä ihmisen arjessa. 

”Kaavatyössä on tärkeää muistaa niiden ääni, jotka muuten jäävät kuulematta. Lasten ja nuorten osallistaminen kaavatyössä jää usein vähemmälle. Siksi kaavoittaja kantaa vastuuta kevyen liikenteen reiteistä, koulumatkoista ja kulkureiteistä harrastuspaikoille. Kaikkia katuja ei ole tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle.”  

Muistetaan tulevaisuuden asukkaat 

Kortepohjassa on paljon opiskelija-asumista. Tulevaisuuden toivotaan mahdollistavan kaupunginosaan yhä monipuolisempaa asuntokantaa. Monet nykyisistä asukkaista haluavat jäädä alueelle perhekoon ja elämäntilanteen muuttuessa tai paluumuuttavat alueelle myöhemmin takaisin, mutta Kortepohjaan toteutuneet uudet asunnot ovat olleet viime vuosina erityisryhmäasumista: yksiöitä opiskelijoille, Senja-kortteli senioreille.  

Kaavasuunnittelija Jussi Sievänen muistuttaa, että kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset kantavat kauas tulevaisuuteen. ”Ei tehdä vain nykyisiä asukkaita varten, vaan ollaan vastuussa myös tulevaisuuden asukkaille. Nyt tehtävillä valinnoilla voidaan turvata palveluiden säilymistä alueella. Resurssiviisauden periaate, jossa ilmastoviisauden ja taloudellisuuden lisäksi kiteytyy asukkaan hyvinvointi, hyödyttää kaikkia.”  

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikkapa mahdollistaa paremmin autotonta elämäntapaa, mikä tukee ilmastotavoitteita. Täydennysrakentaminen on ilmaston kannalta suotuisaa, sillä tällöin tarvitaan vähemmän uusia katuja, eivätkä välimatkat asuinalueilta keskustaan kasva.  

Täydennysrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen muuttaa kuitenkin väistämättä kaupunginosan tuttuja näkymiä. Muutos herättää usein tunteita ja joskus kritiikkiäkin. Asemakaavan laatiminen on osallistava prosessi, jonka eri vaiheissa saatua palautetta hyödynnetään seuraavassa vaiheessa.  

Jussi Sievänen huomaa kaavoittajan työn muuttuneen, kun osallisuus on kasvanut, ja että kehitys on vienyt hyvään suuntaan. ”Koko ajan osataan tehdä parempaa kaupunkisuunnittelua. Nykyisiä asukkaita osallistamalla saadaan hyödynnettyä heidän tietoaan ja kokemuksiaan, ja otettua heidän tarpeitaan huomioon. Asuinalueiden vahvuuksia tunnistetaan ja suunnitellaan niitä tukevaa uutta rakentamista.”   

Kortepohjassa tulevaisuus näyttäytyy siis valoisana pikku jalankulkijoille ja heihin tottuneille pyöräilijöille. Alueelle vankasti juurtunut Soihtu jatkaa ylioppilaskylänsä kehittämistä. Toimitusjohtaja Timo Lahtinen tiivistää toiveet. ”Kuunnellaan, mitä opiskelija tarvitsee. Että elämä olisi sujuvaa, eikä aika kuluisi pendelöintiin – saisi kuulua porukkaan, ja arki olisi auvoa.” 

”Ollaan vastuussa myös tulevaisuuden asukkaille.”

Jyväskylän kaupungin kaavasuunnittelija Jussi Sievänen

Jussi Sievänen Kortepohjassa

Lähteinä on käytetty mainittujen henkilöiden haastatteluja ja seuraavia tekstilähteitä: 

Kaskinen, Piia. 2002. Pirunmaa pellon laidalla – Kortepohjan tarina. Jyväskylä: Kampus Kustannus. JYYn julkaisusarja nro 66.  

Jyväskylän kaupunki. (15.3.2023) Kortepohjan keskustan kehittämishanke. Verkkosivusto alasivuineen. https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/kortepohjan-keskustan-kehittamishanke 

Ajankohtaista

Henkilöstömuutoksia Soihdulla – yhteisömanagerin työtehtäviä hoitaa jatkossa asumiskoordinaattori

, , , / 10.6.2024

Soihdulla on nimitetty työntekijöitä uusiin työtehtäviin kesäkuusta alkaen. Jatkossa yhteisömanagerin vastaavia työtehtäviä hoitaa asumiskoordinaattori Anni Pajari. Hän vastaa kesäkuusta alkaen Soihtu Asumisen asukasvalinnasta,...

Opiskelija soluasunnon huoneessa, istuu tuolilla kannettava tietokone sylissään ja hymyilee kameralle.

Asukastyytyväisyyden eteen tehdään päivittäin työtä

, / 27.5.2024

Soihdun voimassa olevan strategian (2023-2027) myötä asiakastyytyväisyys on noussut Soihtu Asumisen tärkeimmäksi mittariksi asuntojen käyttöasteen rinnalle. Haluamme, että opiskelijat viihtyvät asunnoissamme ja asuintalojen yhteisissä...

Soihtu Korttelikylän opiskelija-asunnon keittiö

Vinkit opiskelija-asunnon hakuun

, / 24.5.2024

Kesän tullen useat tulevat opiskelijat saavat tiedon uudesta opiskelupaikastaan ja sen myötä ajankohtaiseksi tulee myös opiskelija-asunnon hakeminen. Soihtu saa kesäkuukausien aikana opiskelija-asuntoihin useita satoja hakemuksia kuukausittain....