Yhteisten sääntöjen toteuttamista

Ajankohtaista, Asuminen, Kortepohja, Kylä-lehti / 2.11.2023

Teksti: Mari Lähteenmäki | Kuvat: Mari Mansikkamäki, Visual Friday

Liki kolmasosa koko Suomen asuntokannasta on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion asumiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia myöntää ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Tarkoitus on tarjota turvalliset asumisolot kaikille kohtuulliseen hintaan.

ARAn tukea saavat esimerkiksi vuokrataloja omistavat yhteisöt, kaupungit ja kunnat. Sitä myönnetään muun muassa investointiavustuksena erityisryhmien, vaikkapa opiskelijoiden, asuintalojen rakentamiseen. Valtion tuella toteutettujen vuokra-asuntojen halutaan tietenkin pysyvän käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä, eivätkä ne saa tuottaa omistajalleen voittoa. Tuotot on käytettävä kyseisen kohteen ylläpitokuluihin ja tuleviin korjauksiin varautumiseen. Periaatteiden valvontaa hoitaa ARA. Sitä toteutetaan erilaisten ohjeiden ja oppaiden sekä tarkastusten avulla.

Ihan tavallisena tiistaipäivänä kylänraitilla kävelevän Soihdun asukkaan ei juuri ole tarpeen miettiä, onko oman kotitalon pystytyksessä käytetty valtion erityisryhmille myöntämää investointiavustusta tai miltä rahoituslaitokselta on nostettu lainaa (ja oliko se korkotuettua).

Vilkaistaankin sen sijaan sinne, missä asumiseen liittyvän lainsäädännön, ARAn sääntelyn ja eri tasoisten viranomaisohjeiden tunteminen on välttämätön edellytys: Soihtu Asumisen palvelupisteelle.

Osa Soihdun kohteista on ARA-tuettuja

Soihdun kohteista ARA-asuntoja ovat Kortepohjan ylioppilaskylän eteläisen tontin talot A-E, F-J ja Q-T. JYY on saanut rakentamiseen ja peruskorjaukseen tukea ARAlta talojen elinkaarten eri vaiheissa. Nämä talot on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoiden asumiseen.

Muut Soihtu-kohteet ovat joko vapaarahoitteisia (rahoitettu tavan pankkilainoilla) tai rajoituksista vapautettuja (tuetut lainat on jo maksettu pois). Niitä ARA-sääntely ei koske, mutta JYY ohjaa niissäkin asukasvalintaa ohjesäännöllään opiskelijapainotteiseksi.

Asukasvalinta on tarkkaa käsityötä

ARA-asuntojen asuttamisessa ensi sijalla ovat aina asunnottomat ja muut kiireellisessä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Opiskelija-asuntojen kohdalla varallisuutta ei tarkastella, sillä ARAn ohjeiden mukaan opiskelija-asuminen on luonteeltaan tilapäistä. JYY taas on linjannut, että sen jäsenet ovat JYYn omistamissa asunnoissa etusijalla, jos heidän asunnontarpeensa muuten on yhtä kiireellinen.

ARAn asukasvalinnan oppaassa on ohjeet opiskelija-asuntojen asukasvalintojen tekemiseen. Asukasvalinta ARA-kohteissa perustuu asukasvalintaperusteisiin ja hakijoiden keskinäiseen vertailuun, ei hakemuksen jättöpäivään. Käytännössä hakemuksia vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisen pisteytysjärjestelmän avulla.

Soihdulle saapuu vuosittain tuhansia asuntohakemuksia (yksin vuonna 2022 niitä saatiin yli 4 000). Jokainen hakemus käsitellään ja pisteytetään noudattaen ARAn asukasvalintaoppaan perusteita.

Soihdun palvelupäällikkönä työskentelevä Jenna Pigg vastaa asukasvalintoja tekevän tiimin perehdyttämisestä ja siitä, että jokaisella on käytössään ajantasaiset ohjeet. Niissä viranomaisen säädökset ja omistajan linjaukset on huomioitu.

”ARA-yhtälön ymmärtäminen on oleellista sekä asuntoa hakevalle opiskelijalle että jokaiselle niiden parissa työskentelevälle. Valtion tukemat asunnot rakennetaan niille, joille tarve on suurin.”

Asunnot ovat opiskelijoille

JYY on vastuussa omien ARA-kohteidensa sääntöjenmukaisesta käytöstä. Soihtu tarkistaa opiskelija-asuntojen hakijoiden opiskelijastatuksen ennen asuntotarjouksen lähettämistä. Jos hakija on ilmoittanut olevansa JYYn jäsen, asia tarkistetaan JYYn jäsenrekisteristä. Muilta opiskelija-asuntoa hakevilta opiskelijoilta pyydetään hakemuksen liitteeksi todistus opinnoista.

Myös asumisenaikaiset opiskeluoikeuden tarkistukset ovat Kortepohjan ylioppilaskylässä mahdollisia. Vuokrasopimusten ehdoissa on määritelty, että vuokranantajalla on oikeus tarkistaa asukkaiden opiskelutiedot määräajoin ja aina tarvittaessa. Soihdulla vuokrasopimus velvoittaa asukasta ilmoittamaan vuokranantajalle muutoksista opiskelutilanteessaan, esimerkiksi valmistumisesta.

”Lähtökohtana on, että asukas itse muistaisi ilmoittaa vuokranantajalle valmistumisestaan, etsiä uuden asunnon ja irtisanoa opiskelija-asuntonsa Soihdulla”.

Jenna Pigg tietää, että toisinaan uutta kotia ei tule etsineeksi, ennen kuin vuokranantaja havaitsee opintotilanteen muutoksen asumisoikeustarkistuksen yhteydessä.

”Aiemmin JYYn ARA-asunnoissa asuvien opiskelutiedot eli asumisoikeus tarkistettiin joka vuosi. Opiskelija-asuntojen kysynnän väheneminen johti siihen, että opiskelija-asuntoja riitti kaikille halukkaille ja säännöllisiä tarkistuksia ei pariin vuoteen tarvittu”, Jenna Pigg kertoo.

Yhtäläisten hyvän elämän mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää, että säännöistä pidetään kiinni.

”Kun JYY on rakentanut asuntoja nimenomaan opiskelijoille, niiden halutaan pysyvän opiskelijoiden käytössä. ARA-asunnot ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä. Pienituloisilla on oltava oikeus hyvään asumiseen siinä missä varakkaammillakin.”

Asumisoikeustarkistukset jälleen säännöllisiksi

Vuoden 2017 muutos, jossa korkeakouluopiskelijat tulivat yleisen asumistuen piiriin, sekä 2020-luvun alun pandemiarajoitusten leimaamat vuodet vähensivät opiskelija-asuntojen kysyntää kaikkialla. Nyt opiskelija-asuminen nostaa taas suosiotaan, sillä hintatason noustessa opiskelijoiden käyttövarat hupenevat nopeasti ruokakauppaan.

Soihtu palaa säännöllisten asumisoikeustarkistusten käytäntöön syksyn 2023 aikana päivitetyn suunnitelman mukaan. Jos ARA-asunnossa asuva vuokralainen ei ole päätoiminen opiskelija tai on ilmoittautunut poissaolevaksi muusta kuin yliopistolain 41§:ssa mainitusta syystä, vuokrasopimus irtisanotaan.

Jos tauko opiskelussa johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä, asuminen Soihdulla saa jatkua. Soihtu vuokranantajana hyväksyy opintojen tilapäisen keskeyttämisen myös terveyssyistä, jos opiskelijalla on vakaa aikomus jatkaa opinnot loppuun tilapäisen keskeytyksen jälkeen ja pystyy toimittamaan tilanteestaan lääkärinlausunnon.

Irtisanomisaika puoli vuotta

Soihtu irtisanoo vuokrasopimukset asumisoikeuden päättymisen perusteella aina kirjallisesti ja 6 kuukauden irtisanomisajalla sopimuksen kestoon katsomatta, vaikka huoneenvuokralaki mahdollistaisi vuotta lyhyemmille vuokrasuhteille vain 3 kuukauden irtisanomisajan.

Tarkistukset ja mahdolliset irtisanomiset tehdään aina hyvissä ajoin, joten tulenpalava kiire ei siis muuttohässäkkään tule valmistuessakaan. Jos uusi asunto löytyy nopeammin, voi asukas muuttaa pois aiemminkin, kun muistaa toimittaa oman irtisanomisilmoituksensa Soihdulle.

Voipa vielä sattua, että muuttomatka ei ole pitkäkään, sillä Soihdun vapaarahoitteisissa asunnoissa voi asua, vaikka valmistuminen olisikin yllättänyt.

Lähteet:

Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty mainittujen henkilöiden haastattelujen lisäksi verkkosivuston ara.fi sisältöjä ja Aran asukasvalintaopasta, Soihdun asumisen tiimin asukasvalinnan ohjeita, sekä Jyväskylän yliopiston verkkosivua Opintoajan rajaus. Verkkolähteet ovat olleet saatavilla kirjoitettaessa 19.9.2023.