Kestävän tulevaisuuden rakennuttaja
Teksti: Mari Lähteenmäki | Kuva: Anssi Kumpula
Aloittaessaan ensimmäisiä rakennushankkeitaan 1970-luvulla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla JYYllä ei ollut selkeää näkemystä siitä, kuinka vähitellen voimistuvaan ympäristönsuojeluinnostukseen tulisi suhtautua. JYYn kanta ympäristönsuojeluun selkeni jo tulevalla vuosikymmenellä, mutta varsinaisen toiminnan piirissä kiinnostus JYYn kiinteistöhankkeiden ympäristövaikutuksiin oli vähäistä.
Ympäröivän yhteiskunnan lainsäädäntö asetti toki rakennuttamiselle omat vaatimuksensa. JYYn kiinteistöomistusten energiataloudellisuutta ja asumiseen liittyviä ympäristövaikutuksia hoidettiin virkamiesetiikan varassa aina 2010-luvulle asti, jolloin JYYn luottamusrooleissa toimivien opiskelijoiden kiinnostus rakennuttamisen vastuullisuusnäkökulmiin heräsi.
Vuonna 2020 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta kehittävä Soihtu on linjannut kestävien kehityksen periaatteiden noudattamisen osaksi strategiaansa. Olemassa olevaa kiinteistökantaa ja uudiskohteita kehitetään ympäristönäkökulmat laajasti huomioiden.
Eri-ikäinen rakennuskanta tuo haasteita
Vanhimmat Soihdun rakennuksista ovat peräisin 1960-luvun lopusta, uusimmat taas ovat vasta rakenteilla. On selvää, että vanhempi rakennuskanta ei voi yltää uusien talojen tasolle esimerkiksi energiankulutuksessa.
Jotakin on kuitenkin voitu tehdä myös vanhimmissa rakennuksissa.. ”MNOP- ja KL-taloissa on pystytty jo pienillä lisäsatsauksilla saamaan merkittäviä tuloksia vaihtamalla vesikalusteet vettä säästäviin. Isossa mittakaavassa säästö on huomattava, ja teknisesti hyväkuntoisessa rakennuksessa tällaiseen laitteiston uusimiseen olisi selvästi isompi kynnys”, toteaa Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen.
Ulkovaipaltaan ja monilta teknisiltä ratkaisuiltaan varsin onnistuneena pidetyssä Soihtu Vehkakujan kohteessa taas tutkitaan tällä hetkellä talojen poistoilmalämmön talteenottojärjestelmän asennusta erillisenä hankkeena energiatehokkuuden parantamiseksi entuudestaan.
Kunnianhimoista uudisrakentamista Korttelikylässä
Mäki-Matin kaupunginosaan, Pitkäkadun ja Nuuskakujan risteykseen suunnitteilla oleva Soihdun uudishanke Korttelikylä tulee edustamaan moderneinta mahdollista asuntorakentamista. Nykysäädökset vaativat uudisrakennukselta energialuokkaa B. Korttelikylä tavoittelee korkeinta energialuokitusta, A-luokkaa.
Ympäristöministeriön v. 2017 antamalla asetuksella säädetään siitä, minkä verran rakennus saa kuluttaa energiaa. Laskennallisiin olosuhteisiin pohjaava energialuokan käsite tai E-luku on kuluttajalle usein tuttu esimerkiksi pesukoneen kaltaisten sähkölaitteiden ominaisuusluettelosta.
Asumisen arjessa ei ole näkyvää eroa siinä, onko talon energialuokka A vai B. Talon sisälämpötila ja lämpimän käyttöveden lämpötila ovat sovitun mukaiset, eivätkä talon sisäolosuhteet heilahtele vuodenaikojen mukaan. Pienempi energiankulutus tarkoittaa rakennuksen pienempää hiilijalanjälkeä koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Energiatehokkuuden rakentaminen maksaa, mutta Soihdun näkökulmasta tulevaisuutta on rakennettava nyt. JYY on teettänyt hiilijalanjälkilaskennan, jonka pohjalta tehtävää tiekarttaa odotetaan, mutta uudisrakennuksen aikajänne on useita vuosia. ”Päivittäisen toiminnan hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Soihdun toimia seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. On tärkeää, että sitoudumme vastuulliseen totetukseen nyt”, toteaa Timo Lahtinen, Soihdun toimitusjohtaja.
”Päivittäisen toiminnan hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Soihdun toimia seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. On tärkeää, että sitoudumme vastuulliseen totetukseen nyt.”
Timo Lahtinen, toimitusjohtaja, Soihtu
Kiinteistön vähäinen ominaisenergiankulutus mahdollistaa myös kohtuullisen vuokran, kun ylläpitokustannukset pysyvät ennakoitavampina ja asukas voi vaikuttaa omaan kulutukseensa päivittäisillä valinnoillaan.
Perustan oltava kunnossa
Soihtu Korttelikylän rakentamisen on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2020. Ennen varsinaista rakennustöiden aloitusta tontilla on käynnissä pilaantuneiden maiden puhdistustyö alueella sijainneen huoltoaseman jäljiltä. Esiselvityksen mukaan Nuuskakujan tontille ei olisi parinkymmenen vuoden takaisten puhdistustöiden jälkeen kohdistunut merkittävää kohdistunut terveys- tai ympäristöriskiä, ainoastaan hajuriski olisi ollut mahdollinen.
Soihdun ja Jyväskylän kaupungin yhteistyössä toteuttamalla pilaantuneiden maiden kunnostustyöllä riskit minimoidaan käyttämällä tontin puhdistuksessa ja rakennuksen teknisessä toteutuksessa useita eri menetelmiä, joiden valinnassa myös hiilikuormitus oli yksi arvioitava kriteeri.
”Soihdulle asukas on tärkein. Haluamme varmistaa, ettei asukkaillemme koidu mitään haju- tai muuta asumismukavuuden haittaa tontin aikaisemmasta käyttäjästä”, Kimmo Moilanen perustelee mittavia toimenpiteitä.
Vihreän rakennuttaja
Kesällä 2020 alkoi jo neljäs tornitalon remontti Kortepohjan ylioppilaskylässä, kun työmaan painopiste siirtyi D-taloon. Tornitalojen peruskorjaus on merkittävä paitsi taloudellisesti myös ilmastotekona. Talojen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki putoaa kolmanneksella.
Hankkeiden yhteydessä kunnostetaan myös Kortepohjan piha-alueet ja toteutetaan uusia istutuksia. Sisääntuloväylän korjauksen yhteydessä saadaan alueelle toivottuja hedelmäpuita.
Asukkaiden arjen hiilijalanjälkeä taas voi pienentää pyöräsäilytysmahdollisuuksien lisääntyminen: hankkeen viimeisten vuosien aikana alueelle lisätään lähes 300 uutta pyöräpaikkaa.
Teksti on julkaistu alun perin Kylä-lehdessä 2/2020.
Ajankohtaista
Yhdessä heittäytymistä
Teksti: Jenni Kirkkomäki | Kuva: Tiitu Design Ilmeitä, eleitä, kuuntelua, reagointia ja kokeilua. Näiden ympärille rakentuu improvisaatioteatteri. Yksinkertaistetusti improvisaatiossa kohtaukset ja tarinat syntyvät ilman käsikirjoitusta....
Meidän kaupunkitilamme
Teksti: Jenni Kirkkomäki | Kuvat: Tiitu Design Kirkkopuiston kulmalta Seminaarinmäelle levittyvä Yläkaupunki on Ilokivi Venue managerin sijaisena työskentelevän Eeva Halkosaaren lempipaikka Jyväskylässä. Eeva puhuu Yläkaupungin...
Jyväskylän kaupungin AVOin kaupunkiympäristö -tunnustus 2024 on myönnetty Soihdulle
Jyväskylän kaupunki myöntää vuosittain AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistäneelle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Vuoden 2024 tunnustuksen sai Soihtu,...