Mitä tapahtuu muuttojen takana?

Ajankohtaista, Asuminen, Kylä-lehti / 22.10.2021

Teksti: Petja Savoila / Meom, Kuva: Mari Mansikkamäki

Muutossa on aina monenlaista muistettavaa, eikä näistä vähäisimpänä suinkaan ole vanhan asunnon siivous. Vuokranantaja ei
jätä asunnon kuntoa sattuman varaan, vaan muuton yhteydessä jokainen kämppä tarkastetaan ja tarvittaessa siivotaan tai korjataan.

Kortepohjan Ylioppilaskylän ja Soihtu Vehkakujan asukkaista vaihtuu vuosittain noin puolet. Kun asuntoja on kaikkiaan 1620 kappaletta, ja tämä tarkastus sekä jatkotoimenpiteet tehdään sen yhden päivän aikana, kun vanhat asukkaat muuttavat ulos ja uudet
sisään, on hässäkkä melkoinen.

Joka kymmenes kämppä siivotaan

Ylioppilaskylässä on kolme muuttosesonkia: alkusyksy, joulukuun ja toukokuun loppu. Toisin sanoen kiire ajoittuu lukukausien päätökseen sekä lukuvuoden alkuun. Muuttoja tehdään myös pitkin vuotta.

Asuntojen tarkastuksen, huollon ja siivouksen tekee Soihtu Kiinteistöhuolto. Muuttoprosessi huollon vinkkelistä käynnistyy, kun asukas palauttaa asuntonsa avaimen asumisen palvelupisteeseen ja asiakaspalvelija nostaa kiinteistöhuollon järjestelmään asunnon tarkastuksen.

Tarkastus päästään tekemään, kun edellinen asukas on kerännyt kamppeensa, mutta ennen seuraavan asukkaan saapumista.

“Kuukauden ensimmäinen arkipäivä on se meidän kiireisin päivä. Asuntotarkastuspäivänä ei tehdä mitään muuta kuin asuntotarkastuksia”, Soihtu Kiinteistöhuollon esihenkilö Sanna Kuisma kertoo.

Sannan lisäksi asuntoja tarkastaa kaksi muuta kiinteistöhuoltajaa ja käynnit jyvitetään kolmikon kesken. Yhdeksän kertaa
kymmenestä asunnosta ei löydy huomautettavaa ja jotkut jättävät sen suorastaan priimakuntoon, jonne Sanna Kuisman sanoin “olisi ihana muuttaa itsekin”.

Loput kymmenen prosenttia on sitten tapauksia, joissa siivottavaa tai korjattavaa on enemmän tai vähemmän.

“Määrä ei sinällään ole paljon koko volyymiin verrattuna. Monilla tämä on ihan silkkaa tietämättömyyttä vuokra-asumisen käytännöistä. Opiskelija-asunto on usein se ensimmäinen kerta, kun muutetaan poiskotoa ja siivouskäytäntö voi olla vielä hakusessa. Me ollaan tehty Soihdun Instagramiin hyvät siivousvideot, joten sieltä vaan katsomaan esimerkkiä”, Sanna Kuisma puffaa.

Muuttaisitko itse tähän asuntoon?

Muuttotarkastus tehdään yleisesti Suomessa tällä alalla käytössä olevan listan mukaisesti. Asukas saa tarkastuksen jälkeen tästä myös PDF-muotoisen raportin sähköpostiinsa.

“Jos astianpesukone on viety pois, katsotaan, että putkissa on tulpat paikoillaan eikä ole mitään vesivuotoja, vesikalusteet on siistejä ja ehjiä ja niin edelleen. Siivous olisi tehtävä omantunnon mukaan sillä silmällä, että muuttaisitko itse tähän asuntoon”, Sanna Kuisma luettelee.

Jos asunnon siivous ei ole riittävä, paikalle tilataan kiinteistöhuollon oma siivooja. Tilaus tehdään vikailmoituksella, johon liitetään myös paikanpäältä otetut valokuvat, jotka havainnollistavat siivouksen syitä.

“Tyypillisimpiä tilanteita on, että pakastin on sulattamatta, hella on pesemättä tai hellanpesuaineet ovat jääneet sinne hellaan. Voi olla myös, että ei ole suihkuteltu vessanpöntön takaosaa, mistä löytyy melkoiset pölypallot. Myös lattiakaivot ovat usein erittäin likaisia.”

Kylpyhuoneen pinnoille kertyy myös parin vuoden asumisen aikana punahometta, joka lähtee ihan yleispuhdistusaineella ja harjalla hankaamalla. Punahome on “ihmisen, veden ja saippuan yhdistelmästä” kertyvää likaa kylppärissä, mikä pitäisi puolen vuoden välein putsata.

Äkkiseltään voisi ajatella, että “onko jokin nyt sitten siisti vai ei” on enemmän filosofinen kuin tarkasti määriteltävä kysymys, mutta Sanna Kuisma ei asian kohdalla epäröi.

“Meillä on lähtökohtana se, että lattialla ei ole hiekkaa, roskia tai pölypalloja. Kaapit on puhdistettu, roskakaappi on siisti ja sangot pesty, saniteettikalusteet siistejä ja kylppärin seinillä ei ole punahometta tai kalkkia. Nämä ovat meille selkeitä ja selkärangassa. Ei tarvitse arpoa, että onko tämä siisti vai ei.”

Korjauksen kommervenkit

Siisteys on myös asunto-omaisuudesta huolehtimista. Joissakin asunnoissa voidaan asua kuusikin vuotta, ja vaikka asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa huollolle, jos jokin kämpässä alkaa pahasti repsottaa, on muuton yhteydessä tehtävä tarkastus se viimeinen vartio, jonka kohdalla asunnon kunnon romahtaminen voidaan pysäyttää.

“Meidän siivoojat ja huoltohenkilöt on koulutettua ja motivoitunutta porukkaa, jotka tästä kyllä huolehtii.”

Joskus vuokra-asunnossa voi tulla vastaan oikea korjauksen värisuora: rikki voi olla yhtäaikaisesti vaikka ovi, wc-pönttö ja pistorasia. Näihin kaikkiin tarvitaan oman asiansa taitava korjaaja.

Vaikka asuntojen tarkastus saadaan ilman erityisiä ylitöitä tehtyä yhden päivänä aikana, niiden siivous saattaa jakautua useammalle päivälle. Siivoojien työvuoro kestää aamukuudesta kahteen, koska suurimman osan kuukaudesta he siivoavat yleisiä tiloja, joissa käyttö alkaa klo 08.

“Jos uusi vuokralainen on tulossa jo asuntoon, niin tästä sovitaan heidän kesken, että siivotaanko vai ei. Siitä ei tietenkään
tule laskua, jos uusi vuokralainen on jo ennättänyt kämpän siivota.”

Siivousmaksut puhuttavat aina

Osassa siivouksen vaativista asunnoista käydään paikkaamassa ne muutamat unohtuneet jutut, kuten pakastimen sulatus,
ja sitten on niitä, jotka joudutaan siivoamaan lattiasta kattoon.

“Kun asunto on todella törkyisessä kunnossa, puhutaan vuokrasuhteen velvoitteiden laiminlyönnistä. Näitä tulee kolmisen kappaletta kuukaudessa. Tällainen urakka sitoo yhden siivoojan koko päiväksi.”

Joskus siivouksen täydelliseen laiminlyöntiin liittyy muitakin elämänhallinnan ongelmia. Perusteellisimmista siivouksesta lasku voi olla 300 euron luokkaa, mutta asukkaalla on myös korvausvastuu hajonneista kalusteista.

“Jos entinen asukas alkaa reklamoida laskusta, niin katson huoneistokortin, joka tulisi täyttää asuntoon muutettaessa. Tarkistan, onko asukas kertonut huoneistokortissaan jo olemassa olevista vioista.”

Siivousmaksut puhuttavat aina. Opiskelija-asunnoissa asukkaiden vaihtuvuus on suuri ja vaikka vuokranantajan vinkkelistä käytännöt ja taksat ovat vakiintuneet ja perusteltuja, ovat ne asukkaille joka syksy uusi juttu.

“Suosittelen lukemaan hyvin ne muutto-ohjeet ja käyttämään maalaisjärkeä. Jos jokin epäilyttää, niin me kyllä neuvotaan,
eli huollolta voi kysyä mitä vaan. Se on aina meille vähemmän ylimääräistä hommaa, kun muutto sujuu ilman ilmoituksia.”

“Täsmentäisin myös sitä, että vuokralaisella on jo asumisen aikana ilmoitusvelvollisuus asunnossa huomattavista vioista tai puutteista. Jos asut viisi vuotta samassa asunnossa, niin ei ole tavatonta, että jokin hajoaa.”

Varastoja ei erikseen muuton yhteydessä tarkisteta

Talojen yhteisistä tiloista löytyy myös varastoja, joita huolto ei käy erikseen tarkistamassa. Jos lähteneen asukkaan jäljiltä
varastoon on jäänyt rompetta, ja uusi asukas tästä ilmoittaa asiakaspalveluun, niin varasto tyhjennetään huollon toimesta.

“Jos pitkäaikaissäilytyksen varasto pitäisi käydä tarkistamassa vielä asunnon jälkeen, niin sitten tämä venyisi varmaan 3-päiväiseksi.”

Jos varastoon nyt olisi jäänyt vaikka omaa elämää aloitteleva perunasäkki, on se toistaiseksi tullut hyvin huollon tietoon ihan aktiivisten asukkaiden toimesta.

“Tosi hyvin asukkaat ovat osanneet tehdä vikailmoituksia, mikä on meille se paras keino, koska tällöin tieto menee suoraan kiinteistöhuollolle. Asia ei kierrä ylimääräistä lenkkiä jonkun kautta, vaan kilahtaa heti jätkien puhelimessa.”

Sanna Kuisma rohkaiseekin muuttoon liittyvissä, mutta myös muissa asunnon kunnon murheissa lähettämään sähköisen vikailmoituksen – ja mielellään kuvien kanssa.

“Kuvat nopeuttavat palvelua, kun ei tarvitse ensin käydä katsomassa asunnossa tilannetta, vaan voidaan tulla suoraan oikeiden varaosien kanssa asuntoon. Tai jätesäkin kanssa, jos kyse on niistä vanhoista perunoista”, Sanna Kuisma sanoo.

Teksti on julkaistu Kylä-lehdessä 2/2021.