Kortepohja sai oman pienen jyväskyläläissävytteisen Berliininsä
Yli 20 graffititaiteilijaa on saanut joulukuun aikana vapaasti loihtia omia graffititeoksia Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talojen väliseen porraskäytävään. Teoksia löytyy yhteensä yhdeksästä kerroksesta ja joukkoon mahtuu yhtä monta tyyliä kuin tekijääkin. Osa teoksista näkyy myös välikön ikkunoista rakennuksen ulkopuolelle, mutta parhaiten graffitien maailmaan kuitenkin pääsee, kun pyörähtää sisällä portaikossa ihailemassa teoksia.
Katutaidetta on jo pitkään toivottu ylioppilaskylään. Syksyllä 2020 MNOP-talojen asukkaille suunnatun kyselyn myötä projekti sai lopullisen sysäyksen. Kyselyn vastauksissa parannusehdotuksien osalta nousi eniten ideoita valaistuksen, graffitien sekä yleisen siisteyden suhteen. MNOP-talon välikkö on ollut jo aikaisemmin katutaiteilijoiden suosiossa, mutta tilaan haluttiin värikkäämpiä ja näyttävämpiä teoksia.
”Katutaide kuuluu vahvasti Kortepohjaan ja meillä Soihdullakin on pohdittu, kuinka graffititaidetta voisi tuoda luontevasti osaksi ylioppilaskylää. Kun syksyn asukaskyselyssä nousi esille, että MNOP-taloihin kaivataan värikkyyttä ja erityisesti graffiteja, palaset loksahtivat paikoilleen”, kertoo Soihdun yhteisömanagerina toimiva Jenna Pigg. ”Toivottavasti graffitit ilahduttavat niin talon asukkaita kuin ohikulkijoitakin ja lisäävät asuintalon viihtyisyyttä.”
Parhaimmat jamit koskaan
Graffiti- ja katutaidepajoja yhteistyössä kulttuuriyhdistys TUFFin kanssa järjestävän Janne Saarikosken avulla saatiin koottua ryhmä paikallisia alan harrastajia, joiden panostuksella legendaarinen Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP sai ansaitsemansa uuden ilmeen. ”Kun lähdin kokoamaan tekijöitä MNOP-taloille, pistin illalla viestiä kanaviamme pitkin tavoitellakseni kiinnostuneita ja aamuun mennessä oli maalarit löytyneet”, kuvailee Saarikoski osallistumisinnokkuutta.
Soihtu antoi Saarikosken kokoamalle ryhmälle vapaat kädet toteuttaa teokset maamerkkimäisen MNOP-talojen poistumisportaikkoon. ”Jyväskylässä on joka vuosi ollut tapana pitää omalla porukalla Spray Jamit. Tänä vuonna ne olisivat jääneet väliin ilman tätä mahdollisuutta. Tämän vuoden jamit olivat – erästä kuomaa lainaten – parhaimmat koskaan. Nämä olivat myös kylmimmät jamit koskaan, aikaisemmin kun ollaan toteutettu nämä kesäisin”, naurahtaa Saarikoski.
Tekijöiden innokkuutta päästä maalaamaan ylioppilaskylään kuvastanee parhaiten Saarikosken toteamus: ”On vain ja ainoastaan oikein, että juuri Kortepohja sai oman pienen jyväskyläläissävytteisen Berliininsä.”
Ylioppilaskylän MNOP-rakennusten kokonaisuus edustaa tyypillistä betoniarkkitehtuuria, joka oli suosittua monissa maissa 1960-1970-luvuilla. Betonin pelkistetty estetiikka tuo monien mieleen suuret lähiöt ja nopean kaupungistumisen, joiden aiheuttamassa nopeassa asuntotuotannon tarpeessa betonirakentamista ja suuria rakennuskokonaisuuksia käytettiin paljon mm. Itä-Saksassa.
Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talon poistumisportaikko sai ansaitsemansa uuden ilmeen.
Kortepohjan ylioppilaskylä sai Janne Saarikosken kokoaman ryhmän voimin monta näyttävää graffititeosta.
Osaa teoksista voi ihailla myös maamerkkimäisen MNOP-talon ulkopuolelta.
Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talojen maalattuun porraskäytävään voi käydä tutustumassa perjantaina 18.12.2020 klo 9-15 myös muut kuin asukkaat kulkemalla M- ja N-talojen välisestä rappukäytävän ulko-ovesta.
Ajankohtaista
Yhdessä heittäytymistä
Teksti: Jenni Kirkkomäki | Kuva: Tiitu Design Ilmeitä, eleitä, kuuntelua, reagointia ja kokeilua. Näiden ympärille rakentuu improvisaatioteatteri. Yksinkertaistetusti improvisaatiossa kohtaukset ja tarinat syntyvät ilman käsikirjoitusta....
Meidän kaupunkitilamme
Teksti: Jenni Kirkkomäki | Kuvat: Tiitu Design Kirkkopuiston kulmalta Seminaarinmäelle levittyvä Yläkaupunki on Ilokivi Venue managerin sijaisena työskentelevän Eeva Halkosaaren lempipaikka Jyväskylässä. Eeva puhuu Yläkaupungin...
Jyväskylän kaupungin AVOin kaupunkiympäristö -tunnustus 2024 on myönnetty Soihdulle
Jyväskylän kaupunki myöntää vuosittain AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistäneelle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Vuoden 2024 tunnustuksen sai Soihtu,...