Rakennuttaminen palkitsee monessa vaiheessa

Teksti: Kimmo Moilanen | Kuva: Petteri Kivimäki

Kimmo Moilanen

Uuden rakentaminen tai vanhan peruskorjaaminen on rakennuttajalle työtä, joka palkitsee monella tavalla. Oli sitten kyseessä talon tai vaikkapa piha-alueen rakentaminen tai korjaaminen on rakennushankkeessa vaiheita, joissa innostus nousee erilaisten välitavoitteiden kautta. Ulospäin hankkeet saattavat näyttää pitkäveteisiltäkin, kun asioista puhutaan, mutta mitään konkreettista ei näy ulospäin. Kuitenkin taustalla asioita edistetään monella tapaa jo ennen varsinaisten rakennustöiden alkua.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Suunnittelun käynnistämispäätöksen jälkeen on hienoa saada suunnitteluryhmä kokoon ja nähdä suunnittelun lähtevän etenemään eri osa-alueilla viiva tai nykyaikaisen tietomallinnuksen kautta tila ja järjestelmä kerrallaan. Rakennuttajan suurin tehtävä suunnitteluvaiheessa on kirkastaa oma ja asiakkaidensa tahtotila lopputuloksesta suunnitteluryhmälle mm. käytettävyyden ja vaikkapa energiatalouden osalta sekä antaa toteutukselle taloudelliset ja ajalliset reunaehdot. Samalla hoidetaan erilaisia lupiin, liittymiin ja toisinaan myös maanomistuksiin liittyviä asioita oman organisaation lisäksi mm. eri viranomaistahojen kanssa ja osapuolten määrä hankkeessa lisääntyy.

Toteutus on peräkkäisten työvaiheiden hallintaa

Suunnitteluvaiheen ja rakennusluvan myöntämisen jälkeen päästään valitun tai valittujen urakoitsijoiden kanssa aloittamaan työt ja hanke alkaa näkyä ja kuulua ympäristöön. Korjauskohteessa, kuten ylioppilaskylän tornitalojen peruskorjauksissa, alkaa työmaan perustamisen jälkeen useamman kuukauden kestävät purkutyöt. Purku ja rakentamisen työvaiheet toteutetaan järjestyksessä siten, että edeltävä työvaihe etenee tiloittain ylhäältä alas tai päinvastoin ja seuraava työvaihe alkaa ”mestan” vapauduttua edeltäjältä. Rakennuttajakin pääsee iloitsemaan suunnitelmien muuttuessa valmiiksi tiloiksi vaihe vaiheelta. Toteutuksen laatu varmistetaan työvaiheittain ja tarvittaessa yksityiskohtia hiotaan, kun ”työ opettaa tekijäänsä”.

Vastaanotossa kohde siirtyy omistajalle

Rakennustöiden valmistuessa seuraa juridisestikin tärkeä tapahtuma, kun hankkeen vastaanotossa rakennuttaja hyväksyy urakoitsijoiden työsuorituksen ja ottaa kohteen jälleen hallintaansa. Vastaanoton jälkeen konkretisoituu myös kiinteistönomistajan koko organisaation ponnistelut, kun esim. asuntokohteen uusille asukkaille tehdään vuokrasopimuksia ja jaetaan avaimia ja kohteen ylläpitotoimet aloitetaan. Soihdun pienessä ja tiiviissä organisaatiossa lähes jokainen työntekijä on jollain tasolla mukana suuren rakennuskohteen käyttöönotossa.

Tärkein on käyttäjä

Vaikka rakennuttajan leipätyötä on kohteiden suunnittelun ja toteutuksen ohjaus ja hankkeiden toteutuminen ”livenä” palkitsee monessa vaiheessa, on hankkeen paras vaihe kuitenkin vasta toteutusprojektin jälkeen. Taloja, asuinalueita ja kokonaisia kaupunginosia rakennetaan tulevia käyttäjiä varten. Ylivoimaisesti parasta rakennuttajan työssä on nähdä vuosiakin kestäneen hankkeen muuttuminen kodeiksi, työpaikoiksi ja asuinympäristöiksi ja nähdä tyhjien talojen heräävän elämään.

Juuri näitä hetkiä pääsemme nyt C-talossa ja kohta myös ylioppilaskylän ”oleskelubulevardilla” elämään.

Kirjoittaja työskentelee Soihdun kiinteistöjohtajana ja on mukana kaikissa Soihdun rakennushankkeissa.

Ajankohtaista

Yhteisöllisyys ja sen uudet muodot

, , / 18.9.2020

Yhteisöllisyys ei tarkoita ainoastaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja yhdessä tekemistä – yhteisöllisyys koostuu monesta eri tekijästä. Yksi merkittävä osa yhteisöllisyyttä on osallisuus: kuinka juuri sinä voit vaikuttaa omaan yhteisöösi. Osallisuuden lisäksi oleellisia tekijöitä ovat luottamus, sitoutuminen, motivaatio sekä läheisyys. Yksikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan onneksi ole paikkaan sidottuja.

Soihtu laajentaa palveluvalikoimaansa: Legendaarinen Ilokivi avaa alakerrassaan rennon kahvilan

/ 1.9.2020

Seminaarinmäen kampus saa uuden, yhteisöllisen oleskelupaikan, kun Ilokivi Venuen aukiolot laajenevat myös arkipäiville. Aikaisemmin keikkapaikkana ja tapahtumatilana toiminut Ilokiven alakerta, nykyiseltä nimeltään Ilokivi Venue, on syyskuun alusta alkaen avoinna myös arkipäivisin klo 12-17 ja tarjoaa kahvilapalveluita, kampuksen ainoan anniskeluravintolan, hengailutilan ja työskentelypaikkoja esimerkiksi läppärin kanssa saapuville asiakkaille.

Muutoksia jätepisteisiin

, / 21.8.2020

D-talon ja Lillukan välissä oleva jätteenkeräyspiste poistuu käytöstä maanantaina 24.8. Samalla otetaan käyttöön tilapäinen jätteenkeräyspiste E- ja G-talojen välissä. Jätteenkeräyspisteitä on siis tällä hetkellä B-talon...